Helle rasittaa kasvustoja ja eläimiä, viljelijän toiveissa 20 astetta, pilvipoutaa ja sopivasti sadetta
Kuluva viikko vaikuttaa satonäkymiin paljon. Helteen toivotaan hellittävän pian.
Helle ei ole hyväksi kasveille eikä eläimille. Kuva: Kari Salonen”Toivottavasti tämä hellejakso ei kestä kauan. Lomalaisille se on mieleen, mutta viljelijän kannalta parasta olisi pilvipouta, parikymmentä astetta ja kerran viikossa sopiva sade.”
Kysyimme muutamasta MTK:n tuottajaliitosta, miltä sato-odotukset tällä hetkellä näyttävät. MTK-Pohjois-Savon toiminnanjohtajan Jari Kauhasen toive viileämmistä säistä on nyt yhteinen.
Pohjois-Savossa kasvukauden alku juhannukseen asti oli erinomainen, Kauhanen kertoo. Vaikka kevät alkoi viileänä, kylvöt saatiin tehtyä melko lailla normaalissa aikataulussa ja vilja lähti kasvuun hyvin. Myös nurmelle alkukesä oli suotuisa.
Kauhasen mukaan ainakaan Pohjois-Savossa pelko siitä, että kylvöala jäisi normaalia pienemmäksi kalliiden tuotantopanosten takia, ei toteutunut.
Ensimmäinen säilörehusato alkaa Pohjois-Savossa olla pääosin korjattu.
Sateita on alueella saatu melko sopivasti. Tosin viikkoa ennen juhannusta vettä tuli paikoin jopa 40 milliä kerralla. Se kasteli osalla tiloista jo kaadetun nurmen ja siirsi monella muulla tilalla rehunkorjuun aloitusta. ”Juhannus menikin sitten monella säilörehun teossa.”
Maassa on Kauhasen mukaan vielä kosteutta, mutta helle saisi päättyä pian. Lietteen ja muiden lannoitteiden levitys toiselle nurmisadolle ei kovassa helteessä onnistu, sillä sänki saattaa palaa.
Vilja voi kuumuudessa alkaa valmistua liian varhain, jolloin sato jää pieneksi.
Helle on haitaksi kotieläimillekin. ”Aika äkkiä nämä säät laskevat maitotuotosta”, Kauhanen sanoo.
Mansikka on Pohjois-Savossa tärkeä erikoiskasvi. Sen viljelyala laski tänä vuonna selvästi. Syiksi Kauhanen arvioi tuotantokustannusten nousun ja epävarmuuden työvoimasta.
Mansikalle helteestä on pelkkää haittaa, sillä sato valmistuu liian nopeasti.
MTK-Satakunnan toiminnanjohtaja Anna-Kaisa Jaakkola kokosi maanantaina kommentteja maakunnan tuottajilta yli kymmenen kunnan alueelta. Yksi arvio oli yhteinen: ”Tämä viikko vaikuttaa paljon”.
Satakunnassa kasvustot ovat vielä suhteellisen hyviä, mutta kaikkialle otettaisiin mieluusti sadetta vastaan.
Joillakin alueilla vettä on kaivattu jo pitempään.
”Joku totesi, että viljat ja maata peittävät kasvit ovat vielä ok, peruna kärsii ja juurikas pärjää juuri ja juuri. Nurmet kaipaavat vettä kaikkialla”, Jaakkola summaa.
”Kuumuus aiheuttaa huolta. Kasvit yhteyttävät tällaisilla helteillä käytännössä öiseen aikaan ja se vaikuttaa väistämättä satonäkymiin.”
Kaakkois-Suomessa kevättalvi oli poikkeuksellisen runsasluminen ja lunta myös riitti pitkään, jopa toukokuulle saakka, MTK-Kaakkois-Suomen toiminnanjohtaja Tuula Dahlman kertoo. Kasvukausi käynnistyi viikon–kaksi myöhässä.
Kuivuus ja helle ovat tällä hetkellä suurimmat huolenaiheet.
Kuurottaiset sateet hidastivat hiukan säilörehun korjuuta sekä Kymenlaaksossa että Etelä-Karjalassa. Ensimmäinen säilörehusato oli laadultaan yleisesti varsin hyvää.
Viljojen kasvu näyttää Dahlmanin mukaan toistaiseksi suhteellisen hyvältä, samoin heinän – heinäsato on monin paikoin jo tehtykin.
Elimäellä rapsi on kukintavaiheessa. Öljykasvien kukinta saattaa jäädä lyhyeksi, jos helle jatkuu.
Kastelu joudutaan Dahlmanin mukaan ottamaan käyttöön yleisesti, jos kuumuus jatkuu. Perunaa onkin jo alettu kastella.
Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa viljat ovat hyvässä kasvuvauhdissa, MTK-Pohjois-Suomen toiminnanjohtaja Hanne Hurskainen kertoo. Ruiskutuksia aloitellaan tai ne ovat jo menossa.
Alueelle tärkeä peruna taimettui hyvin.
Useimmat maito-, naudanliha- ja lammastilat korjasivat ensimmäisen säilörehusadon viime viikolla. Emotiloilla korjuu ajoittuu hiukan myöhempään, Hurskainen toteaa.
Sadetta alueella saatiin pari viikkoa sitten paikoin runsaasti, joten maan kosteus on edelleen osassa maakuntaa suuri.
Mansikan poiminta alkaa Hurskaisen mukaan ensi viikolla.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
