Viriävän ruokaviennin vetureina maito, kala ja kaura
Suomen suurimmat vientimaat löytyvät Itämeren rannoilta.”Maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden viennissä tapahtui positiivinen muutos vuoden 2024 aikana. Yhteistyön edistämisessä on edetty isoin harppauksin. Ruokaviennissä näkyy vihdoin valoa”, kertoo juuri vuoden täyttänyt Suomen elintarvikevientiyhdistys Suvi ry tiedotteessaan.
Maaliskuussa julkistettujen vientilukujen mukaan ruokaviennin arvo kasvoi viime vuoden aikana viisi prosenttia, ollen noin 2,3 miljardia euroa. Hallitusohjelmaan on kirjattu tavoitteeksi ruokaviennin kaksinkertaistaminen vuoteen 2031 mennessä, joten reipasta kasvua kaivataan edelleen.
Suomen tärkeimpänä vientimaana säilyi viime vuonna Ruotsi, johon maataloustuotteita ja elintarvikkeita vietiin, 520 miljoonan euron arvosta. Päätuotteina olivat maito- ja meijerituotteet. Toiseksi tärkein vientimaa oli Viro, jonne vietiin noin 230 miljoonan euron arvosta muun muassa kalaa ja kalatuotteita, alkoholijuomia, kahvia ja makeisia. Saksan noin 160 miljoonan euron arvoisesta viennistä lähes puolet oli kauraa.
Viennin suunta on nousussa, ja kasvun toivotaan jatkuvan ruoka-alan tiivistyvän yhteistyön myötä. Suomen elintarvikevientiyhdistys Suvi ry ja Ruokatieto ry ovat aloittaneet valtion ja elinkeinoelämän yhteisrahoituksella ruokaviennin Suomen mallin rakentamisen.
Suvi ry:n ensisijainen tehtävä on koota yrityksiä laajasti mukaan verkostoonsa.
”Kun kasvuyritysten joukkomme vahvistuu, pääsemme käynnistämään yhteisvientitoimet tavalla, jota Suomessa ei ole vielä ennen nähty. Nyt kasvatetaan puuta, että päästään keräämään hedelmiä”, Suvi ry:n toiminnanjohtaja Jarmo Talasrinne sanoo.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat









