Osakeyhtiömuotoisia maatiloja nyt neljännes enemmän kuin kaksi vuotta sitten – taustalla todennäköisesti varainsiirtoverosta myönnetty vapautus

Osakeyhtiömaatilojen määrä kasvaa. Kuva: Jukka Pasonen

Maatilan on voinut vuoden 2018 alusta lähtien muuttaa osakeyhtiöksi ilman, että muutoksen yhteydessä osakeyhtiöön siirrettävästä kiinteästä omaisuudesta peritään neljän prosentin varainsiirtoveroa.

Varainsiirtoverovapaus koskee vain maatilan yhtiöittämistä osakeyhtiöksi, jota verolainsäädännössä kutsutaan toimintamuodon muutokseksi. Se ei koske esimerkiksi kauppaa.

Lakimuutoksen jälkeen osakeyhtiöiden määrä on kasvanut, ilmenee MT:n Ruokavirastosta saamista tiedoista. Kun vuonna 2017 viljelijätukia haki päätukihaussa 1 011 osakeyhtiömuotoista maatilaa, vuonna 2019 hakijoina oli osakeyhtiöitä neljännes enemmän, 1 267.

Osakeyhtiöiden osuus kaikista toimivista maatiloista on silti vielä varsin marginaalinen. Vuonna 2017 osuus oli kaksi prosenttia, viime vuonna kolme prosenttia.

Yritysverotukseen erikoistunut veroasiantuntija, oikeustieteen maisteri, kauppatieteiden maisteri Tuomas Kiviranta Ernst & Young -konsulttiyhtiöstä pitää lakimuutosta loogisena selityksenä osakeyhtiöiden määrän nousulle.

"Monella tilalla ennen vuotta 2018 toimintamuodon muutoksessa peritty varainsiirtovero on voinut olla eräänlainen henkinen kynnys siinäkin tapauksessa, että yhtiöittäminen olisi varainsiirtoverosta huolimatta ollut kannattavaa."

Kaikki viljelijätukia hakevat eivät suinkaan ole tavallisia maatiloja tai maatiloista muodostettuja osakeyhtiöitä. Mukana on myös monenlaisia muita hakijoita, kuten vaikkapa yksi kirkkokunta ja pitkä liuta erilaisia yhdistyksiä.

Siitä huolimatta valtaosa tukea hakevista on tavallisia viljelijöitä eli hallintokielellä luonnollisia henkilöitä. Vuonna 2017 heitä oli viljelijätukia hakevista 44 600, viime vuonna 43 100. Määrä on siis laskenut 1 500:lla kahdessa vuodessa.

Viljelijätukia hakeneiden kuolinpesien määrä on säilynyt suunnilleen ennallaan runsaassa tuhannessa. Verotuksessa kuolinpesät rinnastetaan luonnollisiin henkilöihin.

Erilaisia yrityksiä, osakeyhtiöt mukaan lukien, oli tuen hakijoista vuonna 2017 runsaat 6 600 ja vuonna 2019 tasan 6 900.

Valtaosaltaan yritysten määrää ovat kasvattaneet osakeyhtiöksi muutetut tilat.

Muiden kuin osakeyhtiömuotoisten yritysten osuus kokonaishakijamäärästä on pysynyt kolmen vuoden aikana yhdeksässä prosentissa, mutta osakeyhtiöt mukaan laskettuna osuus on noussut 11:stä 12:een prosenttiin.

Viime vuonna tuenhakijana oli yksi konkurssipesä, kun kahtena edellisenä niitä ei ollut yhtäkään. Yhteismetsien määrä on noussut vuosien 2017 ja 2018 yhdestä viime vuoden viiteen.

Osuuskuntien määrän laskemiseen riittävät sormet: vuonna 2017 osuuskuntia oli vielä kahden käden sormet vaativa 9 kappaletta, viime vuonna riittivät jo yhden käden sormet, kun määrä oli laskenut viiteen.

Tuen hakijoiden joukossa on myös ulkomaisia yhteisöjä: vuonna 2017 yksi ja viime vuonna kaksi.

Luonnollisten henkilöiden ja yritysten ohella tukia hakee vuosittain jonkin verran yhdistyksiä. Niiden määrä on pysynyt suunnilleen samana, vuonna 2017 niitä oli 106 ja viime vuonna 118.

Ortodoksinen kirkko haki tukea viime vuonna mutta ei vuonna 2017.

Vuonna 2017 viljelijätukien hakijoissa oli kolme kuntaa ja 13 kuntayhtymää. Kummankin määrä kasvoi viime vuonna yhdellä, kuntien neljään ja kuntayhtymien 14:ään.

Tukea hakeneita valtion laitoksia oli puolestaan vuonna 2017 neljä ja viime vuonna kolme.

Tiedot käyvät ilmi Ruokaviraston MT:lle toimittamasta aineistosta.