Sioilla on Suomessa EU:n parhaat oltavat
Tutkimuksen mukaan virikkeiden käyttöä pitäisi sikaloissa lisätä vielä entisestään. Puupalikat ovat oiva virike sioille. Markku Vuorikari Kuva: Viestilehtien arkistoTeollisuuden
ja kaupan
on taattava, että
kuluttaja voi
maksaa tuottajalle
hyvistä tuotantotavoista.«
Kansainvälisellä sikojen hyvinvointia mittaavalla Welfare Quality -mittarilla tutkittuna suomalaiset siat voivat selvästi paremmin kuin siat Keski-Euroopassa.
Suomessa tutkittiin 158 tilaa eli vajaa viidennes maan emakoista ja lihasioista vuosina 2010–2013. Mittauksen parhaaseen luokkaan, erinomaiseen, ylsi Suomessa lihasikaloista 58 prosenttia ja emakkotiloista 28 prosenttia.
Loput tutkimuksessa olleet suomalaiset sikatilat kuuluivat ryhmään hyvä, joka on toiseksi paras arvosana.
Suomen ohella sama tutkimus on tehty Saksassa, Ranskassa, Espanjassa ja Britanniassa. Näissä maissa yksikään tila ei yltänyt luokkaan erinomainen. Hyvään ylsi näissä maissa 41 prosenttia ja kolmanteen luokkaan, hyväksyttävään, 59 prosenttia.
”Tutkimuksen mittaristo on tehty Keski-Euroopan näkökulmasta. Tuloksissa näkyy Suomen eduksi Suomen hännän katkaisukielto”, tutkimuskoordinaattori Camilla Munsterhjelm Helsingin yliopistosta sanoo.
Keski-Euroopassa hännän katkaisu on yleistä, jolloin sikojen stressi ei näy häntien purentana, eikä stressiin silloin tiloilla puututa.
Munsterhjelm toteaa, että mittaristo on Suomelle lepsu, koska lähtötaso suomalaistiloilla on korkea.
Keski-Eurooppaan verrattuna suomalaisilla sikatiloilla oli erityisesti paremmin eläinten terveys ja käyttäytyminen. Ne kuitenkin nousivat tärkeimmiksi kehityskohteiksi myös Suomessa. Virikkeitä tulisi tutkimuksen mukaan lisätä ja emakoille suositellaan lisää tilaa.
Tulokset esiteltiin Welfare Quality -hankkeen päätöstilaisuudessa torstaina Helsingissä. Tilaisuudessa oli laajasti paikalla edustajia tutkimuksesta, tuottajajärjestöistä, maa- ja metsätalousministeriöstä sekä eläinsuojelujärjestöistä.
Hankkeen loppuraportti julkaistaan ensi vuonna.
Tulosten esittelyn jälkeen käydyssä keskustelussa mielipide-eroja löytyi lähinnä tutkimuksessa käytetyistä sanavalinnoista. Kauppaa ja teollisuutta kohtaan keskustelijoilla oli yhteinen sävel.
”Teollisuuden ja kaupan on taattava, että kuluttaja voi maksaa tuottajalle hyvistä tuotantotavoista”, toiminnanjohtaja Kati Pulli Suomen eläinsuojeluyhdistysten liitosta sanoi.
Suomen sikayrittäjien toiminnanjohtaja Ari Berg toivoi, että kauppa ja teollisuus arvostaisivat tuottajien tekemää työtä ja se näkyisi hinnassa.
”Laadussa ja eläinten hyvinvoinnissa voitamme muut maat. Se on antanut tiloille tulevaisuudenuskoa, vaikka kannattavuus on ollut pitkään heikko”, Berg sanoi.
Kotieläinasiamies Jukka Rantala MTK:sta sanoi, että koska Suomessa on muita maita kovemmat vaatimukset kotieläintiloille, on tiloille aiheutuneista kustannuksista maksettava kattavaa tukea.
TUURE KIVIRANTA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
