Kuivauskustannusten nousu näkyy energiainvestoinneissa — hakekattilaa saa odottaa jopa vuoden
Viljelijät etsivät säästöä hakelämmöstä ja omatoimisesta eristämisestä. Kustannuksia vältellään myös viljelyvalinnoilla ja esilämmityksellä, kertoo ProAgrian energia-asiantuntija Jukka Kontulainen.
Useat isot tilat ovat investoineet biolämpöön jo ennen hintojen nousua. Arkistokuva. Kuva: Uolevi OristoEnergian hintojen nousu on saanut monen viljelijän karttamaan polttoöljyn käyttöä viljankuivauksessa. Ne, jotka eivät kykene luopumaan öljystä, yrittävät ainakin vähentää, Jukka Kontulainen ProAgrialta kertoo.
”Hakekattilan toimituksissa puhutaan vuoden odotusajoista. Öljyn hinnannousu on lisännyt myös kuivauskoneistojen eristämistä. Se on näkynyt kysynnän kasvuna tähän käytetyissä eristemateriaaleissa.”
Kuivurin lisäeristäminen onnistuu Kontulaisen mukaan omatoimisesti, mikä selittää sen suosiota. Myös esilämmitystä käytetään eräänlaisena ensiapuna.
”Esilämmityksessä jollain toisella energialähteellä lämmitetään pannua, ennen kuin öljyllä lämmittäminen aloitetaan. Tälläkin pystytään samaan merkittäviä säästöjä aikaan”, Kontulainen kuvailee.
Asiakkuuspäällikkönä ja energia-asiantuntijana toimiva Kontulainen kertoo, että hänen toiminta-alueellansa Länsi-Suomessa suurimmat tilat ovat ehtineet pääosin siirtyä biolämmitteisiin laitoksiin ennen viimeisintä hintojen nousua.
”Alle sadan hehtaarin tiloilla tuppaa olemaan vielä öljylämmitystä. Toki isoillakin tiloilla saattaa olla kuivurissa öljykattila, mutta sille pystytään antamaan monesti lisälämpöä biolämpökeskuksesta. Tälläkin vaikutetaan jo merkittävästi kuivauskustannuksiin”, Kontulainen kertoo.
Myös lajikevalinnoilla on Kontulaisen mukaan pyritty vähentämään kuivaustarvetta.
”Myöhäisellä vehnällä on tietysti suurempi riski kuin aikaisilla lajikkeilla, mitä tulee kuivauskustannuksiin. Nyt kun syysviljoja rikottiin ennätyksellisen paljon, niiden tilalle kylvettiin pääasiassa aikaista vehnää, jotta ne ehtisivät todennäköisemmin valmistua ennen syyssateita.”
Kontulainen on huomannut energiankäytön muutosten näkyvän maaseudulla paljon viljankuivausta laajemmin.
”Oma puu on taas arvossaan ja aurinkosähkö on edelleen suosittua. Tosin uudet investoinnit aurinkosähköön menevät nekin ensi vuoden puolelle.”
Sähkön hinnannousun lisäksi Kontulainen on huolissaan sen saatavuudesta. Hän onkin suositellut useille tiloille aggregaatin hankkimista. Erityisesti kotieläintilojen toiminnan kannalta sähkön saanti on toiminnalle välttämätöntä.
”Aggregaatista saadaan turvaa, mikäli sähkön säännöstely tulee ajankohtaisesti. Sen lisäksi se tuo turvaa tavallisia katkoksia vastaan. Vaikka tilalla olisikin biolämpöä, senkin käyttö vaatii sähkövirtaa”, Kontulainen kuvailee.
Asiantuntija antaa arvoa turpeelle energianlähteenä. Turvetuotannon alasajo nähdään huonona asiana maatilojen näkökulmasta.
”Turve on tiloille oivallinen lämmitystapa sen varastointiominaisuuksista johtuen. Toisin kuin haketta turvetta voitaisiin säilyttää pitkiä aikoja juuri tällaisia tilanteita varten.”
”Sen saatavuus vaihtelee kuitenkin huomattavasti alueesta riippumatta. Valitettavasti turpeen nostoon vaadittavaa kalustoa on romutettu ja myyty ulkomaille viime aikoina. Siksi saatavuus on aikaisempaa huonompi.”
”Energiapuuta on onneksi pystytty haalimaan tiloille korvaamaan muita energialähteitä”, Kontulainen kertoo.
Lue myös:
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
