Peto tappoi lampaita vaalalaisella tilalla – yli 30 vuoden lammastalouden putki katkeamassa

Todennäköisesti susi kävi tappamassa laitumella olevia lampaita Vaalassa. Kuvan lampaat eivät liity tapaukseen. Kuva: Jaana Kankaanpää

Susi kävi tappamassa 12 lammasta vaalalaisella lypsykarjatilalla viikonloppuna lauantain ja sunnuntain välisenä yönä.

Lypsykarjatilan ohessa lampaita yhdessä miehensä kanssa pitävä Anu Haataja kertoo Maaseudun Tulevaisuudelle, että susi tuli tappamaan lampaat yöllä riehuneen myrskyn turvin.

Haatajan mukaan lampaat tappanut susi nähtiin mahdollisesti viime viikon perjantaina pellolla rehunteon aikaan. Se kävi tappamassa lampaat arviolta kolmen ja kuuden välillä sunnuntaina aamuyöstä

Haataja kertoo, että lauantaina illalla tilalla oltiin lopettelemassa rehuntekoa. Suunnilleen yhdentoista aikaan tilan isäntä Hannu Tarvainen kävi katsomassa lampaita, ennen kuin hän tuli sisälle pihalta.

Sunnuntaina aamulla kuuden aikaan ohikulkija kertoi tilallisille, että joku oli hyökännyt lampaitten kimppuun. Kaikki kuolleet lampaat olivat puhdasrotuisia liharotuisia uuhia.

Haatajan mukaan petovahingon myötä tilalla tuskin enää jatkossa harjoitetaan lammastaloutta. Näin 1980-luvulta saakka kestänyt lammastalouden putki katkeaa.

Vielä jokin aika sitten Haataja perheineen harkitsi, että tilalle hankittaisiin lisäuuhia. Tilalle jäi vielä yksi uuhi ja muutama pässi.

"Nyt mietin, haluanko jatkaa, vai kysynkö teurasauton paikalle. Meillä on Suomen ainoa L-linja. Ne pitäisi saada edes johonkin", Haataja pohtii.

Ennen kohtalokasta onnettomuutta lampaat ehtivät olla reilun kymmenen vuoden ajan perinnebiotooppikohteessa. Siellä ei aiheutunut Haatajan mukaan mitään ongelmia pedoista.

"Se perinnebiotooppi vähän tuuditti meitä, kun siellä ei tullut vahinkoa", hän sanoo.

Susista on samalla alueella ollut Haatajan mukaan aiemminkin havaintoja. Sudet ovat hyökänneet myös aiemmin Haatajan tilan eläimien kimppuun.

Haataja kaipaa tapauksen myötä parempaa susipolitiikkaa. Hänen ensimmäinen toiveensa liittyy siihen, että suurpetohavaintojärjestelmän olemassaolosta pitäisi tiedottaa paremmin.

"Ei me olla tiedetty, että on olemassa tällainen rekisteri, johon havaintoja pitäisi ilmoittaa. Ei me osattu silloin edellisellä susivahinkokerralla käskeä petoyhdyshenkilöä paikalle", Haataja sanoo.

Susivahinkoja pitäisi Haatajan mukaan olla paljon nykyistä helpompi torjua.

"En ole se suurin susivihaaja, mutta niitä vastaan pitää voida puolustautua", hän huomauttaa.

Sudet ovat tilallisen mielestä olleen ainakin viime aikoina todella kesyjä. Hän nostaa esimerkiksi sen, etteivät sudet esimerkiksi väistä traktoria.

"Ne ovat ihan liian kesyjä. Niitä pitäisi ahdistella enemmän, että ihmisillä olisi mahdollisuus harjoittaa ammattiaan", Haataja sanoo.

Juttuun päivitetty 16.6. klo 8.23, että kyse on varmistetusta susihavainnosta.