Geenieditointi saa ehkä uuden mahdollisuuden EU:ssa – "Tieteen tosiasiat on sivuutettu"
Kun geenieditointi luetaan gmo:ksi, pienet ja keskisuuret yritykset eivät voi sitä käyttää kalliiden hyväksymisvaatimusten takia.
Kasvinjalostajat haluavat uudet tekniikat käyttöön myös Euroopassa. Kuva: Teija SoiniGeenieditoinnin päätyminen uuteen käsittelyyn EU:ssa voi saada vauhtia Suomen EU-puheenjohtajuuskaudella.
EU:n tuomioistuin määritti reilu vuosi sitten geenieditoinnin gmo:ksi. Sen takia tätä uutta kasvinjalostusmenetelmää ei pystytä Euroopassa käyttämään, sillä gmo-statuksen vuoksi geenieditoitujen lajikkeiden hyväksyntä olisi erittäin kallista.
Suomen puheenjohtajuuskaudella asia yritetään saada nostettua komission uudelleen harkittavaksi.
Muun muassa Yhdysvallat, Brasilia, Argentiina, Australia ja Venäjä katsovat geenieditoinnin perinteiseksi kasvinjalostukseksi eivät gmo:ksi. Lähivuosina geenieditoituja kasveja alkaa liikkua maailmankaupassa eikä niitä voi tunnistaa muista tuotteista.
Jos EU ottaa asian nyt uuteen käsittelyyn, voisi päätös tulkintamuutoksesta syntyä vuosien 2022–2024 aikana, Euroopan siemenalaa edustavan Euroseedsin pääsihteeri Garlich von Essen odottaa.
Jos EU:n tulkinta geenieditoinnista ei muutu, kasvinjalostusyrityksiä ja -osaajia lähtee pois Euroopasta, von Essen sanoo.
Gm-lajikkeen hyväksyntä voi maksaa 50 miljoonaa euroa. Pienet ja keskisuuret yritykset jäävät tiukan sääntelyn takia ulos ja vain muutama suuryritys pystyy kehittämään muutamaa maailman viljellyimpää kasvilajia, von Essen sanoo.
Hän puhui keskiviikkona Euroseedsin, Siemenkauppiaitten yhdistyksen, MTK:n ja SLC:n järjestämässä kasvinjalostusseminaarissa Helsingissä.
Tieteen tosiasiat sivuutettiin, kun EU rinnasti geenieditoinnin gmo:ksi, sanoo kasvinjalostustieteen professori Teemu Teeri Helsingin yliopistosta.
Hänen mukaan geenieditointi on perinteisen mutaatiojalostuksen kaltaista, mutta tarkempaa kuin se.
Teeri pohti, että poliitikot eivät uskalla tehdä päätöksiä, koska olettavat äänestäjien vastustavan geenieditoinnin hyväksymistä. Mitä kansalaiset oikeasti haluavat?
von Essen totesi, että tavalliset ihmiset eivät tunne kasvinjalostusta ja kuinka sitä on tehty vuosituhannet.
"Yksikään nykykasvi ei näytä siltä miltä se on näyttänyt tuhat vuotta sitten. Sitä ei enemmistö tiedä.
"Ihmiset ajattelevat, että kirsikkatomaatit ovat luonnontuote, vaikka niitä ei edes ollut 20 vuotta sitten."
Tiede on todennut myös gmo:n turvalliseksi. Euroopan ruokaturvallisuusvirasto Efsa on todennut gm-jalostuksen olevan yhtä turvallista kuin perinteinen jalostus, Teeri muistutti.
Geenieditoinnin odotetaan nopeuttavan kasvinjalostusta ja sen uskotaan auttavan kehittämään viljelyvarmempia kasveja sekä muun muassa kasvien terveysominaisuuksia.
Suomessa geenieditointia voitaisiin käyttää esimerkiksi tähkäidännän estämiseen sekä kasvitauti ja -tuholaiskestävyyden parantamiseen, sanoo Boreal Kasvinjalostuksen jalostusjohtaja Merja Veteläinen.
Lisäksi voitaisiin tukea ruokainnovaatioiden kehitystä muun muassa parantamalla kasvien terveysominaisuuksia tai poistamalla allergeenejä.
MTK:n peltokasvivaliokunnan puheenjohtaja Esa Similä muistutti, että viljelijät viljelevät sitä mikä kannattaa.
Olipa lajike jalostettu miten tahansa, sen viljelyyn ottamisen täytyy tuottaa taloudellista lisäarvoa.
Ajattelua on siirrettävä suuresta sadosta siihen, mitä tuotetaan ja millä hinnalla, Similä sanoo.
Esimerkiksi vehnän bulkkituotannossa Suomi ei pärjää. Maailman kuminamarkkinoista Suomi kuitenkin hallitsee kolmannesta ja kaurassakin Suomi on merkittävä viejämaa.
Lue myös:
MTK sallisi geenieditoinnin: "Kilpailukyvystä täytyy pitää huolta"
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
