Usein kännissä ja ilman kypärää – mönkijäonnettomuuksien määrä kasvussa

Virheellinen kaasunkäyttö voi aiheuttaa moottorikelkan suistumisen. Kuva: Jaana Kankaanpää

Henkilövahinkoon johtaneiden kelkka- ja mönkijäonnettomuuksien määrä on kasvanut vuodesta 2010 vuoteen 2013 yli 42 prosenttia. Erityisesti kasvua on mönkijäonnettomuuksissa, joita tapahtuu jo kelkkaonnettomuuksia enemmän.

Mönkijäonnettomuuksien kasvua on tapahtunut eniten Etelä-Suomessa. Kelkkailijoiden henkilövahinko-onnettomuuksia sattui Liikennevakuutuskeskuksen tilastojen mukaan vuonna 2013 yhteensä 611 ja mönkijöiden 716. 

Trafin ja Liikennevakuutuskeskuksen teettämässä tutkimuksessa selvitettiin aiempaa laajemmin loukkaantumiseen johtaneiden moottorikelkka- ja mönkijäonnettomuuksien määriä, syitä ja seurauksia. Lapin alueella 2011–2014 sattuneissa mönkijäonnettomuuksissa loukkaantui useimmiten mieskuljettaja ja yleisin onnettomuustyyppi oli kaatuminen sivusuunnassa.

Suojakypärän käytössä oli tutkimuksen mukaan paljon puutteita ja alkoholin vaikutuksen alaisena ajaminen oli yleisempää kuin kelkkailijoilla. Molemmat muodostavat riskin, koska mönkijä on vaativa ajoneuvo kuljettajalle.

Mönkijän rakenne tekee sen herkästi kaatuvaksi. Mönkijäturmissa loukkaantuneiden yleisimmät vammat olivat yläraajojen ja hartianseudun vammat sekä pään vammat.

Tutkimuksessa arvioitiin, että henkilövahinkoon johtaneista mönkijä- ja moottorikelkkaonnettomuuksista aiheutuu yhteiskunnalle kustannuksia lähes 690 miljoona euroa vuodessa. Onnettomuuksien ehkäisy on siten taloudellisestikin kannattavaa.

Tutkimuksessa yleisin kelkkailijoiden onnettomuusmekanismi oli törmäys esteeseen, jota edelsi kelkan hallinnan menetys ja ulosajo reitiltä. Myös kelkan kaatuminen oli melko yleistä varsinkin kokemattomilla kuljettajilla.

Hallinnan menetykseen johti usein virheellinen kaasunkäyttö, joka aiheutti suistumisen. Safareilla tyypillinen onnettomuuspaikka oli vasemmalle kaartuva mutka. Yleisimmin moottorikelkkailijat loukkasivat raajansa.  

Maastoliikenteen asiantuntija Reijo Köngäs tarkentaa tyypillistä onnettomuustilannetta.

"Kelkan kuljettaja painaa erehdyksessä kaasun pohjaan, mistä aiheutuu paniikki ja sen lisäksi niin kutsuttu hartialukko. Tässä tilanteessa kuljettaja ei kykene tekemään hallittuja ohjausliikkeitä, eikä voi estää törmäämistä tai muuta vahinkoa", Köngäs kertoo.