Hallitus leikkaa – kansalaiset silti kehitysyhteistyön puolesta

Suomalaiset näkevät kehitysyhteistyön merkityksen perinteisenä vesihuollon ja ruokaturvan kehittämisenä enemmän kuin yrittämisen ja innovaatioiden rahoittamisena esimerkiksi lainojen turvin. Kuva: Kaijaleena Runsten

Suomalaisten reilu enemmistö antaa edelleen kannatuksensa kehitysyhteistyölle. Kannatus on itse asiassa lisääntynyt viime vuodesta reilulla 10 prosenttiyksiköllä siitä huolimatta, että julkisesta kehitysavusta käytiin vaalien yhteydessä kriittistä keskustelua.

Korkeammalla julkisen kehitysavun kannatus on ollut 10 viime vuoden aikana vain kerran, vuonna 2007.

Tämä selviää ulkoministeriön tilaamasta barometrista, joka tehdään vuosittain. Tulokset julkistettiin tämän kuun alussa.

Kolme vastaajaa viidestä pitäisi niin ikään julkiset kehitysmäärärahat ennallaan eli noin miljardissa eurossa. Osuus on hieman suurempi kuin vuosi sitten. Määrärahojen leikkaamista kannattaa nyt 28 prosenttia, viime vuodesta lisäystä on kahdeksan prosenttiyksikköä. Rahoituksen kasvattamisen puolesta on vain joka kymmenes.

Vaikka perussuomalaisten kannattajissa on enemmän kehitysrahoituksen leikkaamista kannattavia kuin muiden puolueiden riveissä, mielenkiintoista on, että kaikkien puolueiden piirissä enemmistö pitää kehitysyhteistyötä vähintään melko tärkeänä.

Suomalaisten tekemän kehitysyhteistyön tehokkuuteen suhtaudutaan aiempaa luottavaisemmin. Kokoomuksen kannattajista löytyy eniten epäileviä.

Valtaosin vapaaehtoiseksi kehitysyhteistyön muuttaisi 39 prosenttia, mutta useampi eli 43 prosenttia on tätä vastaan. Vain perussuomalaisten äänestäjissä vapaaehtoisuutta kannattaa enemmistö.

Kaksi kolmesta vastaajasta perustelee kehitysavun tarvetta sillä, että vakaa, tasa-arvoinen ja turvallinen maailma on myös Suomen etu. Kutakuinkin yhtä moni arvioi, että ihmisten auttaminen kotimaassaan on paras keino ehkäistä kriisejä.

Suomalaiset näkevät tulosten perusteella kehitysyhteistyön varsin perinteisesti. Suomalaisten kehitysohjelmien saavutuksista selvästi eniten arvostetaan kaivojen ja vesihuollon rakentamista.

Yksityisen sektorin ja innovaatioiden tukeminen ei nouse tärkeysjärjestyksessä yhtä korkealle kuin perinteinen kehitysyhteistyö, vaikka useimmat vastaanottajamaat haluaisivat ennemmin eroon tukiriippuvuudesta ja suunnata apua yritysten investointeihin.

YK:n vuosituhattavoitteita tuntee vain joka neljäs ulkoministeriön teettämään kyselyyn vastannut, vaikka ohjelmaa on toteutettu 15 vuotta ja uudesta on tarkoitus sopia syksyllä.

Nykyisistä tavoitteista vastaajat nostivat tärkeimmiksi äärimmäisen köyhyyden ja nälän poistamisen. Uusien kehitystavoitteiden kärkeen nostettiin nälän poistamisen rinnalle ruokaturva.

Kyselyn tulokset ulkoministeriön sivulla