Hirvimakkarassa olikin kamelinlihaa, häränfilee oli hevosta – ruokahuijaukset yleisiä Ruotsissakin

Ruokahuijaukset ovat Ruotsissa yleisiä. Kuvituskuva.  Kuva: Jaana Kankaanpää

Puolet hirvimakkaran lihasta olikin kamelia. Naudanfilee oli hevosenlihaa, ruotsalaiset mansikat todellisuudessa Belgiasta, eivätkä luomubanaanit olleet luomua nähneetkään.

Siinä esimerkkejä Ruotsissa viime vuosina havaituista ruokahuijauksista.

Tukholman ympäristöhallinnon lakimies Albin Ring kertoi pahimmista kohtaamistaan esimerkeistä Ruotsin yleisradion haastattelussa.

Marjojen alkuperän väärentäminen on yksi yleisimmistä elintarvikehuijauksista. Kuva: MT arkisto

Hän toteaa, että ruualla on helppo huijata. Muutama vuosi sitten Ruotsin elintarvikeviranomaiset arvioivat, että kolme prosenttia elintarvikkeiden kokonaismyynnistä liittyi elintarvikepetoksiin.

Pahin Ringin mainitsema esimerkki oli lounasbuffet, jossa ruokailijoiden jättämä ruoka kaavittiin lautasilta ja tarjottiin uudelleen.

Elintarvikepetosten valvonta on Ruotsissa hajanaista, eikä viranomaisilla ole riittävästi resursseja. Kiinnijäämisriski on hyvin pieni ja rangaistukset lieviä, Ring toteaa.

Nyt maan elintarvikeviraston yhteyteen halutaan perustaa elintarvikepetosten paljastamiseen ja torjuntaan keskittyvä erityisyksikkö.

Ring kehottaa kuluttajia tarkkuuteen. "Jos hinta vaikuttaa liian hyvältä ollakseen totta, jos tuotteet ilmestyvät liian aikaisin sesongin aikana tai jos jokin tuntuu väärältä, sinun kannattaa olla skeptinen."

Jordbruksaktuellt: Kamelkött i älgkorv: Exempel på utbrett matfusk i Sverige