Viidennes tietää viljan hinnanja myyntikanavan ennen kylvöä
Runsas viidennes isojen kasvinviljelytilojen viljelijöistä tiesi viime vuonna jo ennen kylvöjä viljan myyntikanavan ja hinnan.
Tämä kävi ilmi Hämeen ammattikorkeakoulun opiskelijan Pekka Kärpäsen ylemmän AMK-tutkinnon opinnäytetyössä.
Kärpänen lähetti tilan riskienhallintaa koskevan kyselyn lähes 400:lle A- ja B-alueen kasvinviljelytilalle. Mukaan otettiin vain yli 50 hehtaarin tiloja, sillä isoilla tiloilla riskienhallinnan merkitys on suurempi kuin pienillä, usein ei-päätoimisilla.
Kysely tehtiin viime keväänä. Vastauksia kertyi 180 tilalta.
Niiltä, jotka olivat tehneet kiinteähintaisia sopimuksia, kysyttiin heidän mielipidettään asiasta. Kysymys jakoi mielipiteet jyrkästi: osa oli onnistunut sopimuksissaan hyvin ja he olivat tyytyväisiä. Osa taas oli kokenut pettymyksiä.
Moni totesi, että kun sovittu hinta oli ostajalle epäedullinen, viljan esinäytteestä löytyi jotain sellaista, että sato ei kelvannutkaan ostajalle sovitulla hinnalla.
Yli 60 prosenttia viljelijöistä tekee satokauden viljelysuunnitelman vasta vuodenvaihteen jälkeen. Moni muuttaa suunnitelmaa vielä kevään tukikoulutuksen jälkeen. Samoin viljan hintavaihtelut vaikuttavat voimakkaasti.
Yli 80 prosenttia viljelijöistä tekee tulevalle sadolle myyntisuunnitelman.
Lähes 70 prosentilla vastanneista riittää varastotilaa koko vuoden sadolle.
Uusina riskienhallintakeinoina markkinoille tulleet futuurit ja optiot ovat viljelijöille vielä vieraita. Kyselyyn vastanneista viljelijöistä alle kaksi prosenttia oli käyttänyt niitä.
Tietoa ja koulutusta näistä työkaluista toivottiin enemmän. Yli 70 prosenttia vastaajista ja varsinkin yli sadan hehtaarin tilat haluaisivat niistä lisää tietoa
Viljamarkkinoita seurataan aktiivisesti.
Vastaajista 90 prosenttia seuraa markkinahintojen muutoksia ja lähes yhtä moni lehtikirjoituksia.
Noin 72 prosenttia viljelijöistä katsoi, että markkinatietoa on riittävästi saatavilla. Sama osuus kuitenkin kaipaa edelleen lisätietoa riskienhallinnasta ja viljamarkkinoiden seuraamisesta.
Oman satonsa tuotantokustannuksen oli selvittänyt noin 65 prosenttia vastaajista.
Kärpänen pitää tätä liian alhaisena osuutena. ”Riskienhallinnan yksi tärkeimpiä yksityiskohtia on tietää, mitä viljasadon tuottaminen omalla tilalla maksaa.”
Tämän kyllä tietävät vastaajatkin, sillä yli 90 prosenttia ilmoitti, että haluaisi tietää tuotantokustannuksensa. Kaikki eivät kuitenkaan tiedä, miten se lasketaan. Siihen tarvittaisiin Kärpäsen mukaan koulutusta.
45 prosenttia vastanneista laatii budjetin tilan toiminnan suunnittelun tueksi.
Vain noin 10 prosenttia merkitsee muistiin, millä markkinatiedoilla ja miksi he ovat tehneet viljelyyn tai sadon myyntiin liittyviä päätöksiä. Tässä on selvä kehittämisen paikka, Kärpänen korostaa.
SATU LEHTONEN
Opinnäytetyö on ladattavissa
maksutta pdf-muodossa
ammattikorkeakoulujen Theseus-
verkkokirjastosta (theseus.fi)
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
