Ruotsissa löytyi sairaalabakteeria tuontilihasta
Tanskasta ja Saksasta tuodusta sianlihasta on löydetty Ruotsissa niin sanottua sairaalabakteeria eli vastustuskykyistä MRSA-bakteeria. Bakteeria löytyi testissä, jonka sanomalehti Dagens Nyheter teki yhteistyössä Ruotsin valtion eläinlääketieteellisen laitoksen kanssa.
Testiä varten ostettiin 20 pakkausta tanskalaista ja 20 pakettia saksalaista sianlihaa 15:stä eri myymälästä Tukholman alueella.
Tanskalaisista pakkauksista neljä ja saksalaisista yksi sisälsi MRSA-bakteeria.
Vertailun vuoksi testattiin myös viisi ruotsalaista sianlihapakkausta. Niistä bakteeria ei löytynyt.
Testin tekijät korostavat, että näytemäärä oli liian pieni antamaan tilastollisesti päteviä tuloksia.
”Mutta se, että ostettiin vain 20 pakettia ja heti löydettiin MRSA:ta, tarkoittaa, että bakteeria esiintyy eläimissä hyvin usein”, sanoo Ruotsin kansanterveyslaitoksen ylilääkäri Olov Aspevall Dagens Nyheterille.
Monille antibiooteille vastustuskykyinen MRSA ei sairastuta sikoja eikä yleensä ole vaaraksi terveelle ihmiselle. Jos ihmisen vastustuskyky on alentunut, tartunta voi olla vaarallinen.
Vastustuskykyisten bakteerien synty liittyy runsaaseen antibioottien käyttöön. Suomi ja Ruotsi ovat EU:n maltillisimpia eläinantibioottien käyttäjiä, Tanskassa ja Saksassa niitä käytetään runsaammin.
Tanskassa MRSA-bakteeri on sikatiloilla yleinen. Sitä päätyy myös lopputuotteisiin. Tuoreen tutkimuksen mukaan joka viides tanskalainen sianlihapakkaus sisältää bakteeria.
MRSA-bakteeri leviää kosketustartuntana. Teoriassa bakteeria sisältävän lihan käsittely ja syönti voisi johtaa MRSA-tartuntaan. Eviran mukaan vaara saada tartunta lihan välityksellä on kuitenkin pieni.
Suuremmassa tartuntavaarassa ovat sikatiloilla työskentelevät henkilöt. Tanskassa he saavat sairaalassa erityiskohtelun: heidät esimerkiksi eristetään omaan huoneeseen.
Ruotsissa tutkitaan parhaillaan MRSA-bakteerin esiintymistä sikatiloilla. Toistaiseksi siitä on tehty vain yksi havainto, ja siitäkin on vuosia.
Eläinlääkäri Björn Bengtsson Ruotsin eläinlääketieteelliseltä laitokselta arvioi, että bakteerin ilmaantuminen ruotsalaistiloille on vain ajan kysymys.
Suomen kotieläintilojen MRSA-tilanteesta löytyy tietoa Zoonoosikeskuksen sivuilta.
MRSA:n esiintymistä porsastuotantotiloilla selvitettiin 2008 koko EU:n alueella. Suomesta tutkimukseen valittiin 207 tilaa, joista yhden ympäristönäytteestä löydettiin MRSA-bakteeri. Tilan sioissa tartuntaa ei kuitenkaan jatkotutkimuksissa todettu.
Tuloksen perusteella arvioitiin, että MRSA:ta voisi esiintyä muutamalla yksittäisellä porsastuotantotilalla.
Vuosina 2009–2010 MRSA-tilannetta tutkittiin teurastamoilla sekä Eviraan tutkittavaksi lähetetyistä eläimistä. Teurastamoilla näytteitä otettiin 59 tilan sioista. Eviraan lähetetyistä eläimistä otetut näytteet olivat peräisin 36 tilan sioista.
MRSA todettiin 22 prosentissa teurastamonäytteistä ja kolmessa prosentissa Evira-näytteistä. Löydökset yhdistettiin 14 tilaan, minkä perusteella MRSA:n esiintyvyyden sikatiloilla arvioitiin olevan noin 15 prosenttia.
Tulokseen on Zoonoosikeskuksen mukaan suhtauduttava varauksella: Tartuntoja ei varmistettu sikatiloille asti, näytteenotto ei ollut täysin satunnainen ja teurassiat ovat voineet saada tartunnan vasta teurastamolla.
MRSA-tilannetta selvitettiin myös erityistason jalostussikaloissa 2011–2013. Kaikki tähän ryhmään kuuluvat 68 sikalaa tutkittiin.
Yhdessäkään ei todettu MRSA-bakteeria.
MRSAn esiintyvyyttä suomalaisessa lihassa ei Eviran mukaan ole toistaiseksi tutkittu.
SATU LEHTONEN
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
