Tässä laakasiilossa on ohraa, joka on säilötty kokojyvänä propionihapolla. ”Näin säilöttyä ohraa pystyy käsittelemään ihan samoin kuin kuivaa viljaa”, Jarno Järvenoja kertoo. Kuva: Johannes Tervo
”Kaikin puolin onnistunut kesä” – Kangastalon tilan ohrasato odotettua parempi, kolmas säilörehusato korjataan syyskuussa
Kangastalon tilalla Toholammilla puinnit tulivat valtaosin tehdyksi viime viikolla. Kolmas säilörehusato valmistuu korjuukuntoon syyskuun puoliväliin mennessä.Toholampi
Jarno Järvenojan yksi urakka maanantaina oli olkien keruu puintialoilta. Jauhesammutin oli tarpeen, kun pieni määrä silppurivaunun syöttöteloihin kiilautunutta tavaraa syttyi palamaan. Kuva: Johannes Tervo"Tämä on kaikin puolin onnistunut kesä”, kuvaa toholampilainen lypsykarjatilallinen Jarno Järvenoja pelloiltaan kertynyttä satoa.
Jarno ja Elina Järvenojan Kangastalo-maatilalla Toholammin Jämsän kylässä on selkeä kuvio.
”Lypsykarjatila, jonka maat kasvavat nurmea ja rehuohraa. Kaikki menee oman karjan rehuksi”, Jarno Järvenoja kertoo.
Ohran puinti alkoi viime viikon tiistaina. Sateisen keskiviikon jälkeen sää poutaantui uudelleen, ja puinnit tulivat valtaosin tehdyksi viime viikon aikana.
”Saimme odotettua paremman ohrasadon. Sitä kertyi kuutisen tonnia hehtaarilta.”
Ohraa myös kasvoi entistä suuremmalla alalla.
”Nurmirehun tuotannon onnistumiset ovat mahdollistaneet ohra-alan kasvattamisen. Hintasuhteiden muututtua viljan tuottaminen on tullut kannattavammaksi.”
Omien peltojen ohraa riittää seosrehun energiatarpeen täyttämiseen koko vuodeksi.
”Ostettavaksi jää rypsirouhe valkuaisrehuksi, täysrehu lypsyrobotin houkutusrehuksi sekä kivennäiset ja hivenaineet.”
Tähän on kerätty noin 30 hehtaarin oljet. ”Kyllä siinä alkaa olla koko talven tarve”, Jarno Järvenoja arvioi. Oljet menevät kuivikkeeksi nuorkarjalle, ummikoille ja poikiville. Lypsykarjan kuivikkeena tilalla käytetään turvetta. Kuva: Johannes TervoSäilörehun määrä ja laatu on ehdoton ykkösasia karjanruokinnan kannalta, Jarno Järvenoja korostaa. ”Seuraavaksi tärkein on kuivikkeet.”
Hän on tyytyväinen sekä ensimmäiseen että toiseen säilörehusatoon.
”Keväällä apulantaa levitettiin normaalimäärät. Suurin osa lietteestä ajettiin nurmille kakkossatoa vauhdittamaan. Maassa on voimaa yhä, kasvustot ovat hyvässä vauhdissa.”
Kolmas säilörehusato valmistuu korjuukuntoon syyskuun puoliväliin mennessä.
Melko lailla ongelmitta kasvoi myös ohra. Kasvustot näyttivät ”tosi hyviltä jo keväästä”.
Jarno Järvenoja maalasi traktorin etupainon keväällä uusin värein. ”Tuen osoitus Ukrainalle.” Kuva: Johannes TervoOhra-aloille ei ajettu lietettä lainkaan. ”Ohrat kasvoivat kuivan lannan voimalla ja pienellä starttitypellä.”
Lakoontumisiltakin vältyttiin. ”Vilja pysyi hyvin pystyssä, kun lannoitus oli kohtuullista.”
Tämä aggregaatti hankittiin nelisen vuotta sitten valmistuneen pihaton varavoimalähteeksi, Jarno Järvenoja kertoo. Tähän mennessä aggregaattia ei ole kovin paljon tarvittu. Miten lie tulevana talvena? Kuva: Johannes TervoElokuussa satoi runsaasti myös Lestijokilaaksossa. Vuolaasta vedentulosta huolimatta pellot ovat kestäneet hyvin sekä puinnit että olkien keräämisen.
”Märkiä ja upottavia kohtia ei näillä mailla ole. Hyvin ovat pellot vetäneet kosteutta”, Järvenoja sanoo hienohieta- ja hiesumaistaan.
Toisaalta hikeviä, toisaalta vettä läpäiseviä, hän kuvaa peltoalojaan. ”Ne ovat monessa suhteessa melko helppoja asuttavia.”
Jossakin vaiheessa sateet saivat Lestijoen vedenpinnan nousuun. Hienon viljelymaiseman keskellä virtaava joki on rauhoittunut.
”Vesi on tällä hetkellä melko normaalissa korkeudessa.”
Tässä pihaton osassa on hiehoja. ”Nuorta karjaa on noin 45 eläintä. Lypsäviä meillä on kuutisenkymmentä”, Jarno Järvenoja kertoo. Kuva: Johannes TervoToholampi on vahvaa keskipohjalaista maidontuotantoaluetta.
Järvenojan vuonna 2018 rakennetussa yhden lypsyrobotin navetassa on kuutisenkymmentä lehmää. Lisäksi on nuorta karjaa, noin 45 eläintä.
”Kolmirivinen visiiriruokintapöydällä varustettu pihatto. Ruokintapöytä täytetään ulkopuolelta”, Järvenoja kertoo tilan navetasta.
Jarno Järvenoja puhdisti silppurivaunun ja tarkasti, että kyteviä olkia ei koneessa enää ole. Antti Järvenoja on Kangastalon tilan edellinen isäntä. Kuva: Johannes TervoArtikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
