Atria halajaa lisää lihaa risteytyksillä
Atria toivoo liharotusonneilla siementämisen yleistyvän Suomen maitotiloilla.
Atria Nauta -palvelun kehityspäällikön Marko Jokisen mukaan risteytysten lisääminen parantaisi koko nautaketjun kannattavuutta.
Maitotila saisi risteytysvasikoista paremman tilityshinnan kuin maitorotuisista ja lihantuottajat saisivat paremmin kasvavia eläimiä.
Jokinen arvioi, että liharoturisteytyssonnista saa keskimäärin noin kymmenen prosenttia paremman katteen kuin lypsyrotuisesta.
Lihatalojen etu olisi kotimaisen tuotannon turvaaminen lypsylehmien määrän laskiessa.
”Liharotusiemenen käytöllä saataisiin ainakin tasattua kotimaisen lihantuotannon laskua”, Jokinen sanoo.
Emolehmien määrän hän ei usko kasvavan ainakaan niin paljon, että se korvaisi maitorotuisten vasikoiden vähenemistä.
Risteytysvasikoita on syntynyt saman verran jo pitkään.
Viime vuonna Atria Nauta -palvelun välittämistä ternivasikoista liharoturisteytyksiä oli 11 prosenttia. Jokisen mielestä osuus voisi kasvaa ainakin 20–30 prosenttiin.
Yleisin risteytysrotu on limousin, toisena tulee aberdeen angus ja kolmantena blonde d’aquitane. Näistä Jokinen toivoisi etenkin blonde d’aquitanen, tutummin blondin, yleistyvän.
”Se on maitoroturisteytyksissä parhaimmillaan, kuin luotu siihen.”
Liharoturisteytyksien yleistyminen on myös lihatalojen yhteinen tavoite.
Aihetta on tutkittu muun muassa vuoden lopussa päättyvässä Savonia ammattikorkeakoulun vetämässä Maili-hankkeessa.
Hankkeessa on selvitetty myös sukupuolilajitellun siemenen käytön etuja.
Lihantuotantoon sopisi mainiosti risteytyssonnien tuottaminen sukupuolilajitellulla siemenellä, Jokinen toteaa.
TERHI TORIKKA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
