Leuto talvi altistaa pellotrunsaille ravinnevalumille
Myöhään jatkunut lämmin ja tavanomaista sateisempi syksy sekä leuto alkutalvi ovat lisänneet ravinteiden valumia pelloilta vesistöihin.
Kokemäenjoen vedessä oli joulukuussa typpeä lähes kolmannes viimevuotista enemmän ja fosforia 2,5 kertaa enemmän, Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys kertoo. Kahdessa päivässä Kokemäenjoen mukana meni mereen enemmän typpeä kuin Porin Luotsinmäen jätevedenpuhdistamolta koko vuoden aikana, ja osa tästä typestä oli peräisin pelloilta.
Tilanne on sama Vantaanjoessa.
”Alkusyksystä liukoisen typen pitoisuudet olivat korkeita, mutta vesistöjen virtaamat suhteellisen pieniä. Loppusyksyn pitkään jatkuneet yhtenäiset sateet nostivat virtaamat yleisesti kevättulvatasolle, minkä seurauksena syntyi monta eroosiopiikkiä ja kokonaisfosforipitoisuudet nousivat hyvin korkeiksi”, kertoo tutkija Pasi Valkama Vantaanjoen vesiensuojeluyhdistyksestä.
Syyskuun ja joulukuun välisenä aikana Vantaanjokeen laskevaan Lepsämäjokeen asennetut anturit kertoivat fosforin määrän olevan neljä kertaa suurempi ja typen kolme kertaa suurempi kuin viime vuonna vastaavana aikana.
Tällä hetkellä tilanne on jo viime vuoden loppua parempi, sillä pintamaan jäätyminen ja maahan satanut lumi estävät pintavaluntoja.
Vantaanjoen vesiensuojeluyhdistys seuraa ravinnevalumia Lepsämänjoen tutkimusalueellaan, jossa anturit keräävät tietoa peltovaltaista aluetta halkovan joen ravinteista.
Maatalouden vesiensuojeluun keskittyvän Teho plus -hankkeen projektipäällikkö Aino Launto-Tiuttu Varsinais-Suomen elykeskuksesta harmittelee, että märkä syksy nollasi viljelijöiden tekemät ympäristötoimenpiteet.
”Kyllä minua huolestuttaa se, mitä runsaat sateet ja vähäroutainen talvi tekevät maan rakenteelle pelloilla. Ensi kasvukausi on viljelijälle kyllä iso haaste.”
Vaikka ravinnevalumien määrät ovat nyt huomattavan suuria, Launto-Tiuttu ei hyväksy viime aikoina esitettyjä väitteitä maatalouden vesiensuojelun tuloksettomuudesta.
”Ilmastonmuutoksen vuoksi olosuhteet muuttuvat jatkuvasti vain haasteellisemmiksi. Ilman viljelijöiden jo nyt tekemiä toimenpiteitä ei oltaisi siinä tilanteessa, jossa nyt ollaan.”
”Muuttuvien olosuhteiden takia täytyy juosta koko ajan kovempaa eteenpäin, jotta pysytään edes paikallaan”, hän pohtii.
Vaikeuksia voi olla luvassa myös jatkossa. Yhä pidempään jatkuvat lämpimät säät vaikeuttavat valumien torjuntaa, Valkama muistuttaa.
”Jos leudot talvet yleistyvät, kiintoaine- ja fosforikuormituksen kannalta kriittinen aika siirtynee talvikuukausiin ja pitenee. Samalla vuosittain huuhtoutuvien ravinteiden määrät voivat kasvaa.”
Hänen mukaansa suhteellisen vähäluminen pakkastalvi olisi vesistöille paras, koska leudot talvet näyttäisivät lisäävän ravinnekuormitusta.
Valkama toivoo hyvää kasvukautta, jolloin kasvit hyödyntäisivät maahan lisätyt ravinteet mahdollisimman tehokkaasti.
”Vesistöjen ja maanviljelijän edut ovat pitkälti yhteisiä. Kun arvokkaalla viljelysmaalla huolehditaan tehokkaasta eroosion torjunnasta ja pidetään ravinteet pellossa kasvien käytössä, niin tästä hyötyvät niin maanviljelijä kuin vesistötkin.”
JUHANI REKU
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
