Siirry pääsisältöönSiirry hakuun
Siirry sivupalkkiinSiirry alaosaan
  • Mikä neuvoksi maatilojen talousongelmiin, ProAgria?

    Nuoret viljelijät ovat yrittäjälähtöisempiä kuin vanhapolvi. Investointipäätöksiä on saatettu ennen lyödä lukkoon ilman kunnollisia suunnitelmia ja laskelmia.
    Laajentavien kotieläintilojen taloudessa on monia vaaranpaikkoja. Yhtä aikaa on pystyttävä pitämään hallussa muun muassa peltoviljely, kotieläintuotanto, talouden hallinta sekä investoinnit.
    Laajentavien kotieläintilojen taloudessa on monia vaaranpaikkoja. Yhtä aikaa on pystyttävä pitämään hallussa muun muassa peltoviljely, kotieläintuotanto, talouden hallinta sekä investoinnit. Kuva: Petteri Kivimäki, Lari Lievonen, Jaana Kankaanpää

    Viime vuodet otsikoissa on pyörinyt maatilojen ja koko suomalaisen maatalouden kannattavuuskriisi. Mitä antaa viljelijöille neuvoksi alan neuvontajärjestö ProAgria?

    Kehittävillä tulevaisuuden tiloilla täytyy toiminnan perustana olla pitkän aikavälin strategia, sanoo johtava asiantuntija Ari Nopanen ProAgria Keskusten Liitosta.

    Strategia tarkoittaa suunnitelmaa, jolla pyritään saavuttamaan tavoiteltu päämäärä.

    Tuotannossa onnistuminen määrittelee taloudellisen menestymisen, mutta hyvä tuotos saatetaan hävitä heikon talouden hallinnan kautta. Yrittäjän on huomioitava yrityskokonaisuus.

    Maatilan talous pysyy hallinnassa, kun investoinnit porrastetaan, tuotanto on tehokasta sekä hyvin johdettua ja talouden seuranta pidetään jatkuvasti ajan tasalla, Nopanen listaa.

    Maksuvalmius varmistetaan budjetoinnin avulla.

    Yrittämiseen täytyy myös olla motivaatiota ja halua kehittää omaa osaamistaan.

    Nuoret viljelijät ovat aktiivisia ja motivoituneita, Nopanen toteaa.

    "Heillä on hyvä koulutustausta ja he ovat hyvin verkostuneita. Monilla on myös kansainvälisiä kontakteja."

    "Nuorilla atk- ja ihmissuhdetaidot ovat hyvät. Heillä on motivaatiota ottaa asioista selvää ja hyödyntää asiantuntijoita."

    Viime vuosina toteen käyneet sato- ja markkinariskit ovat kasvattaneet hyvin ja huonosti menestyvien tilojen välistä haitaria.

    "Edelleen on mahdollista kannattavaan toimintaan. Mutta se ei tule automaattisesti, vaan vaatii paljon töitä ja päätöksiä", Nopanen sanoo.

    Hyvät yritykset pystyvät varautumaan riskeihin. "Jos huonompi skenaario toteutuu, on siihen toimintasuunnitelma jo valmiina."

    Maataloudessa on asennemuutoksen paikka, toteavat ProAgria Etelä-Pohjanmaan erityisasiantuntija Olavi Kuja-Lipasti ja ProAgria Österbottens Svenska Lantbrukssällskapetin talousasiantuntija Anne Sigg.

    Karu esimerkki muutoksen tarpeesta on ajattelutapa, jossa viljelijä on voinut lyönyt investointipäätöksen lukkoon ennen suunnittelua ja laskelmia.

    "Suunnitelmia pitää olla valmis muuttamaan, jos laskelmat näyttävät, että alkuperäinen idea ei ole kannattava", sanoo Sigg.

    Usein riskejä saadaan pienennettyä sillä, että iso investointi jaetaan pienempiin osiin ja toteutetaan vaiheittain. Näin yrittäjä kasvaa investoinnin mukana ja kasvava tuotanto pysyy paremmin hallinnassa.

    Jokainen maatila on erilainen ja patenttiratkaisua, joka selättää kaikki ongelmat ei ole olemassa.

    Tärkeintä on miettiä omat tavoitteet ja suunnitella sekä laskea tarkasti miten niihin pääsee, Sigg sanoo.

    Maatilan kehittäminen mielletään usein vain tilakoon kasvattamiseksi tai koneinvestoinneiksi.

    Laajentaminen on kuitenkin vain yksi tapa kehittää tilaa.

    "Yrityskoko ei ole menestymisen tae. Pienelläkin pärjää. Menestyäkseen on kehityksessä oltava mukana, mutta kehitys ei ole vain kasvua", Kuja-Lipasti sanoo.

    "Nykyisen tuotannon suoraviivaistaminen ja tehokkuuden optimointi on toinen tapa kehittää tilaa", Nopanen sanoo.

    Kolmas vaihtoehto voi olla aloittaa nykyisen toiminnan rinnalle jotain uutta yritystoimintaa.

    "Kehitys voi jollain tilalla johtaa esimerkiksi maatilapuodin tai verkkokaupan avaamiseen", toteaa Sigg.

    Usein sukupolvenvaihdoksissa jatkajalla on suunnitelmissa tehdä suuriakin investointeja.

    "Nuorilla on motivaatiota ja intoa, mutta investointeihin liittyy vaarankuoppia. On tärkeää keskustella asiantuntijoiden kanssa ja tutustua erilaisiin tilakohteisiin, jotta vältetään liian suuret harppaukset, jotka voisivat johtaa talousongelmiin", Nopanen sanoo.

    Kuja-Lipasti hämmästelee miksi yhteistyö, esimerkiksi yhteisnavetat, eivät ole yleistyneet. Siinäkin taustalla voivat vielä olla vanhat asenteet.

    Yhteisyrityksessä hyvinvointi kasvaa, kun töitä pystytään jakamaan. Yhdessä talous- ja henkilöstöriskit jakaantuvat.

    Lue myös:

    Maatilat kaltevalla pinnalla – kaikki tilat eivät selviä talousahdingosta

    Maatalouden kannattavuus koheni viime vuonna – laskeakseen taas tänä vuonna