Ruotsi otti glyfosaatin käyttöön viljan pakkotuleennuttamisessa ‒ Suomessa sato ei menisi kaupaksi
Signaalin glyfosaatin hätäluvan tarpeesta pitäisi tulla viljankäyttäjiltä ja -ostajilta.
Suomessa glyfosaattia ei käytetä viljan pakkotuleennuttamiseen, mutta muualla Euroopassa se on yleistä. Kuva: Kimmo HaimiViljakasvien pakkotuleennuttaminen glyfosaatilla olisi Suomessa erittäin poikkeuksellista. Siitäkin huolimatta, että asiasta aika-ajoin keskustellaan, kertoo Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK:n kasvintuotannon asiantuntija Mika Virtanen.
”Signaalin ja aloitteen hätäluvan hakemiselle täytyisi tulla elintarviketeollisuudelta eli viljankäyttäjiltä ja -ostajilta”, hän sanoo. Tällaisia organisaatioita ovat esimerkiksi vilja- ja lihatalot sekä meijerit.
Lihatalot ja meijerit yleensä kieltävät sopimuksissaan glyfosaatilla tuleennutetun viljan syöttämisen eläimille, Virtanen toteaa. Pakkotuleennutettu vilja ei kelpaa myöskään elintarvikeviljaksi Suomessa.
”Poikkeuslupaa ei siis kannata hakea, koska silloin vilja ei esimerkiksi kelpaa myytäväksi. Lisäksi vaikka kaikki tahot ja organisaatiot olisivat hätäluvan hakemisen kannalla, voi Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukesin vastaus olla kielteinen”, Virtanen täsmentää.
Glyfosaatti on noussut keskusteluissa esille, kun Ruotsi myönsi poikkeusluvan glyfosaattivalmiste Credit Xtremelle 16.8.–15.10. väliselle ajalle.
Ruotsin poikkeusluvan perusteena ovat kasvukauden poikkeukselliset säät, jotka ovat saaneet aikaan suuren määrän jälkiversontaa sekä tähkäidäntää viljapelloilla.
Kynnys poikkeusluvan hakemiselle saattaa olla Suomessa korkeampi kuin Ruotsissa.
”Poikkeusluvan hakuprosessi etenisi niin, että teollisuudelta ja alan toimijoilta olisi tultava signaali MTK:lle ja MTK hakisi lupaa Tukesilta”, Virtanen sanoo.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat








