Kaupunkilaisperhe näki ilmoituksen lehdessä – maatilan osto innosti siltä istumalta
Maaseudun Tulevaisuudessa julkaistiin maatilan myynti-ilmoitus syksyllä 2016.
"Vaikka tilaa ei varsinaisesti etsitty, aina on ollut sellainen kutina, että jos tähdet osuisivat järkevästi kohdilleen, niin mikäpä siinä", Samu Kaunisto kertoo. Kuva: MT arkistoHyvinkäällä aiemmin asunut perhe päätti muuttaa maalle ja ostaa lypsykarjatilan sen jälkeen, kun vanhemmat näkivät lehti-ilmoituksen yrityssaneeraukseen joutuneesta Sastamalan Mouhijärvellä sijaitsevasta maatilasta.
Tilan isäntä Samu Kaunisto kertoo Maaseudun Tulevaisuudelle, että karjataidot ovat tulleet äidinmaidossa, sillä hän on kotoisin lypsykarjatilalta.
"Nämä hommat ovat olleet aina lähellä sydäntä", Kaunisto kuvailee.
Keskeisessä roolissa tilan ostamisessa ja toiminnan alkuun saamisessa on ollut sika- ja viljatilan omistavan ystävän apu. Se on ollut Kauniston mukaan korvaamatonta erityisesti rahoituksen järjestelyssä.
Ystävä on myös osakkaana Kaunistojen maatilaa pyörittävässä yhtiössä.
"Se, että meillä oli edes mitään realistisia mahdollisuuksia tämän toteuttamiseen, riippui paljon tämän kaverin olemassaolosta", Kaunisto sanoo.
Toiminnan alkuun saamisessa olisi ollut hänen mukaansa paljon kovempi työ, jos mukana ei olisi ollut heti alusta asti henkilöitä, joilla on jo näyttöjä maatalousalalta.
Ilmoituksen yrityssaneeraukseen joutuneesta tilasta Kaunistot näkivät syksyllä 2016. Perhe päätti lähteä tutkimaan maatilan ostoa käytännössä siltä istumalta.
"Vaikka tilaa ei varsinaisesti etsitty, aina on ollut sellainen kutina, että jos tähdet osuisivat järkevästi kohdilleen, niin mikäpä siinä", hän kertoo.
Essi Tenkanen-Kaunisto on kotoisin noin kymmenen kilometrin päästä Kaunistojen tilalta.
Tämä yhteys lapsuudenkotiin ei kuitenkaan tilannetta lopulta ratkaissut, vaikka Kaunisto myöntääkin, että isovanhempien läheisyys on lapsille plussaa.
Molemmille Kaunistoille kyse oli varsin suuresta elämänmuutoksesta, sillä he olivat tahoillaan vakituisissa töissä: Samu Hankkijalla maatalouskoneiden parissa ja Essi röntgenhoitajana sairaalassa.
"Kun tuli tämmöinen vastaan, niin lähettiin sitten katsomaan saataisiinko sitä onnistumaan", Kaunisto kertaa maatalousyrittäjän uransa ensiaskelia.
Nyt kun perhe on asunut omalla maatilallaan puolen vuoden ajan, kaikki on mennyt Kauniston arvion mukaan hyvin.
Vaikka hänellä onkin lapsuudestaan kokemusta lypsykarjatilalta, nyt työt ovat kuitenkin erilaisia kuin silloin. Esimerkiksi kokonaisvastuun tilan hoitamisesta kantoivat tuolloin miehen vanhemmat.
"Toki on paljon opeteltavaa, Sillä lailla nöyrin mielin on mentävä", Kaunisto sanoo.
Kaunisto pitää selvänä, että ruokaa tarvitaan jatkossakin. Erityisesti hyvällä puhtaalla suomalaisella ruualla on hänen mukaansa tilausta jatkossakin.
Hän muistuttaa, että tilanpidossa ei pitäisi yksioikoisesti ajatella, että toiminta ei kannata, jos tuottajahinta laskee. Sen sijaan pitäisi pyrkiä pääsemään paremmin perille siitä, mistä ja raha tulee ja minne sitä menee.
"Konekaupan toimijana näki monenlaista toimintatapaa ja yhtä monta lopputulosta. Jos toimitaan niin kuin ennenkin, ja maailma ympärillä muuttuu, eihän se toimi", hän analysoi.
Koivuniemen maatilalla, jossa Kaunistot ovat osakkaana, on tällä hetkellä 136 lypsävää lehmää sekä nuorkarja.
Asiasta kertoi ensimmäisenä Aamulehti.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
