Säästöjä viljelijöille: Hankintarengas tuo rehut, sähköt ja pesuaineet
Koskenkylän pienviljelijäyhdistyksen hankintarengas siirtyi kaksi vuotta sitten sähköiseen aikakauteen.
Pekka Muittari (kuvassa keskellä) ja Mikko Kallio lastasivat hankintarenkaan kautta ostettuja maataloustuotteita Kallion Volvoon Saarijärven Koskenkylässä. Mukana menossa on maatilayritysneuvoja Hanna Kaihlajärvi.Pelkästään rehujen yhteisostoilla on saavutettu vuositasolla jopa 35 000 euron säästöt, kehuu viljelijä Pekka Muittari Saarijärven Koskenkylästä. "Tilakohtaisesti se on tarkoittanut yli tuhatta euroa vuodessa."
Muittari toimii Saarijärvellä ja lähikunnissa toimivan Koskenkylän pienviljelijäyhdistyksen hankintarenkaan puuhamiehenä.
Renkaan toiminta perustuu tuotantopanosten yhteisostoihin. Siihen kuuluu 120 maatilaa.
"Rehun ohella polttoaineiden rahallinen arvo on hankintarenkaan tuotantopanoksista suurin. 120 tilalle meni renkaan kautta viime vuonna yhteensä yli 800 000 litraa polttoaineita", viljelijä Mikko Kallio Saarijärven Pylkönmäeltä toteaa.
Tilat voivat ostaa hankintarenkaan kautta lisäksi kasvinsuojeluaineita, muoveja, säilöntäaineita, siemeniä, sähköä, huoltotarvikkeita sekä pesuaineita.
Yhteishankinnoilla on ostettu myös muun muassa valvontakameroita sekä ajouraopastimia. Koneostot hoidetaan erikseen.
"Tavaroiden lisäksi olemme kilpailuttaneet myös toisinaan palveluita", Kallio lisää.
Muittarin mukaan hankintarenkaan toiminnassa korostuu kilpailutus.
"Järjestäytymällä viljelijät kasvattavat neuvotteluvoimaansa suhteessa kauppaan. Tällä tavoin kaikki mukana olevat viljelijät pysyvät kärryillä siitä, mikä on käypä hintataso. Käytännössä tämä alentaa tuotantopanosten hintoja koko alueella", Muittari summaa.
Hankintarenkaassa mukana olevat voivat mielensä mukaan ostaa tai olla ostamatta tuotantopanoksia.
Vuosittainen jäsenmaksu on 55 euroa.
Kaksi vuotta sitten hankintarengas loikkasi digiaikaan.
"Käyttöön otettiin Hanetti- verkkosovellus, jonne renkaassa mukana olevat viljelijät tekevät tilauksensa, jonka jälkeen yhteistilaus toimitetaan tarjouskilpailun voittaneelle kauppaliikkeelle", maatilayritysneuvoja Hanna Kaihlajärvi SSYP Kehityksestä toteaa.
Yhteinen sähköinen tietokanta nopeuttaa asioiden hoitamista. Hankintarenkaassa olevat viljelijät ovat myös tekstiviestitiedotuksen piirissä.
"Hankintojen oikea-aikaisuus näyttelee isoa roolia. Siksi laitamme jäsenillemme kootusti tekstiviestillä tietoa, milloin mitäkin kannattaisi ostaa", Muittari kertoo. Esimerkiksi viime kesänä hankintarengas osti runsaasti lannoitteita, kun niiden hinnat olivat alhaalla.
"On valtava etu olla mukana ringissä. Vähentää huomattavasti stressiä, kun hankintojen hintoja seuraa joku muu, ja saa itse keskittyä enemmän käytännön työhön", Toni Haapakoski Saarijärven Kalmarista pohtii.
Yhteishankintojen vahvuutena on myös viljelijöiden sosiaalisen kanssakäymisen lisääntyminen.
"Tässä työssä ollaan monesti aika yksin. Kuvion kautta syntyy yhteisöllisyyttä viljelijöiden keskuuteen", Muittari summaa.
Hankintarengas nykymuodossaan sai alkunsa vuonna 2003 Jyväskylän ammattikorkeakoulun hallinnoiman Maatilojen yhteistyö ja lisätyövoima -hankkeen yhteydessä.
Kun hanke päättyi 2005, jatkoi hankintarengas toimintaansa omillaan.
Koskenkylän pienviljelijäyhdistyksen hankintarengas palkittiin kunniamaininnalla ja vellikellolla Karstulan, Kyyjärven ja Saarijärven yhteisessä Yrittäjäjuhlassa Karstulassa viime marraskuussa.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
