Suomen eteläisin tila: Ylämaankarja viettää kesää Hankoniemen hiekkarannoilla

Markku ja Arja Primietta esittelevät tilamyymälän tuotteita. Markku Primiettan mielestä maatilojen pitää yrittää erikoistua. 

Hankoniemellä voi kesällä nähdä, kuinka ylämaankarja ottaa ilon irti hiekkarantalaitumista meren äärellä. Ainakin paksuturkkiset nautaeläimet tarkenevat yhdellä Suomen aurinkoisimmalla niemellä.

Maatalousyrittäjä Markku Primietta kertoo, että Havsgårdarin tilan karja hyödyntää sekä yksityisiä että Metsähallituksen omistuksessa olevia luonnonlaitumia.

Tehtävää, tai pikemminkin syötävää, riittää kilometrikaupalla. Merenrantojen rantaniityt pidetään avoimina laidunnuksen avulla.

Byrokratian lisääntyminen tuottaa monille tiloille vaikeuksia.

Hankoniemellä toimiva ylämaankarjatila aloitti vuonna 2009. Se on tällä hetkellä Suomen mantereen eteläisin maatila. Tilalla on peltoa viljelyssä 80 hehtaaria ja luonnonlaitumia 50 hehtaaria. Eläimet ovat laitumella vuodenajasta riippumatta.

”Hankoniemellä ei ole juuri maataloutta. Tilamme käytössä on valtaosa koko niemen pelloista”, Primietta kertoo.

1960–1970-luvuilla Hankoniemellä toimi lukuisia muutaman lehmän pientiloja. Sittemmin ne ovat jääneet tyhjilleen ja pellot metsittyneet.

Arkinen työ maatilalla ei ole muuttunut Primiettan mielestä kovin paljon. Uutta on kuitenkin tullut vanhan päälle.

”Byrokratian lisääntyminen tuottaa monille tiloille vaikeuksia. Vaikuttaa siltä, että huolimatta kauniista puheista, byrokratian purkua ei ole vaan näkynyt.”

Tilan läheisyydessä on paljon merenrantaniittyjä hoidettavana. 

Havsgårdar-tila syntyi kahden maatilan perustalle, ne löivät hynttyyt yhteen. Primietta tuli yhtiön kolmanneksi osakkaaksi. Virallisesti hän on osakeyhtiön ensisijainen viljelijä ja toimitusjohtaja.

Priemiettalla on kolmen vuosikymmenen kokemus maanviljelystä. Hänellä on vielä oma tila Pohjois-Karjalassa, tällä hetkellä siellä ei ole lihakarjaa. Hän hoitaa molempia tiloja yhdessä Arja-vaimonsa kanssa.

”Sukkuloimme paikkakuntien välillä niin, että joku on aina Hankoniemellä. Pääpaino on tilan kehittämisessä Hangossa. Kotimme on tilan yhteydessä.”

Havsgårdarin tilalla on peltoa viljelyssä 80 hehtaaria ja luonnonlaitumia 50 hehtaaria. Eläimet ovat laitumella vuodenajasta riippumatta. 

MT vieraili keväällä 2017 Suomen eteläisimmällä ja pohjoisimmalla maatilalla. 

Maataloudessa on vaikea tehdä suunnitelmia kovin pitkälle, koska maataloustukien ehdot ja määrät poukkoilevat, sanoo Primietta.

”Investointien suunnittelu menee tämän vuoksi aika hataralle pohjalle.”

Taloudenpito pitää olla tarkkaa, jos haluaa tehdä tulosta.

”Kulut on pakko pitää kurissa. Myös investointeja pitää harkita kunnolla.”

Perinteinen maatalousyrittäminen poikkeaa osakeyhtiöpohjaisesta yrittämisestä. Yhtiömalli lisää hallintotyötä, mutta helpottaa esimerkiksi vieraan pääoman hankkimista.

”Kannattavuudesta pitää huolehtia koko ajan, jotta syntyisi tulosta. Osakeyhtiössä on paljon tarkempi taloudenpito kuin perinteisessä maatilayrittämisessä. Osakeyhtiössä omat ja firman rahat eivät mene sekaisin. Nyt näkee hyvin, missä taloudellisesti mennään”, Primietta kertoo.

Osakeyhtiö saa myös maataloustukea.

”Uskallan väittää, ettei yksikään maatila pysyisi pystyssä ilman maataloustukia. Jos tuet otetaan pois, ihmisillä ei riitä rahat kotimaisen ruuan ostamiseen. Ne, jotka puhuvat tukia vastaan, eivät mieti asiaa pitemmälle.”

Primiettan mukaan syntyisi iso dominoefekti, jos tuet poistettaisiin.

”Silloin kaatuisi paljon muutakin, ei pelkästään maatiloja. Moni muukin menettäisi työnsä maitoauton kuljettajasta lähtien.”

Markku Primietta tuli Hankoniemelle Pohjois-Karjalasta, jossa hänellä on edelleen maatila. 

Tilan eläimet viedään teuraalle Paimion tai Vainion teurastamolle. Ylämaankarja kasvaa teurastuskuntoon hitaasti.

”Sonni on teuraskypsä kahden ja puolen vuoden jälkeen eli perinteisiin rotuihin verrattuna eläin kasvaa vuoden pitempään.”

Liha leikataan ja pakataan Salossa Kanttura Oy:ssä, mistä lihat tuodaan myytäväksi tilan suoramyymälään.

”Joskus talvella toimitamme lihaa myytäväksi Helsinkiin. Valtaosa valmiiksi leikatuista lihoista myydään Hankoniemellä suoraan mökkiläisille. Kesäsesonki on meille tärkeä, koska asiakkaat ovat lähellä.”

Suoramyynnin ansiosta kaikki välikädet jäävät pois. Primietta kertoo, että suoramyynnissä kilpailu on koventunut, mutta toistaiseksi heillä on melkeinpä yksinoikeus paikallisten asukkaiden ja mökkiläisten grilleihin.

Luomutilan toiminta kiinnostaa myös vierailijoita. Varsinkin pääkaupunkiseudulta ihmiset ovat kiinnostuneita tilan toiminnasta. Esimerkiksi Hangon kaupunki järjestää vuosittain kaksi kertaa lähiruokakierroksen tilalle.

Mari Aaltonen työskentelee tilalla eläintenhoitajana. Vieressä tilan isäntä Markku Primietta. 

Havsgårdar yrittää pärjätä erikoistumalla. Priemietta arvioi, että tulevaisuudessa se on maatiloilla yksi tapa nostaa kannattavuutta.

Lihantuotannon ja lihan suoramyynnin lisäksi Havsgårdar-tila aikoo kehittää tuotteitaan entisestään.

Nykyisin lihasta jalostetaan alihankkijalla savulihaa ja muutamia erilaisia makkaroita. Primietta sanoo, että työtä on jatkettava, jotta lihasta saisi entistä korkeamman jalostusarvon.

”Eläinmäärää ei pysty enää suurentamaan”, hän kertoo.

Työtä tuo myös eläinten jalostus, jossa tila on yhteistyössä Faban kanssa.

”Tämä lisäksi hoidamme myös luonnonhoitoalueita. Laidunnamme eläimiä Metsähallituksen omistamilla luonnonsuojelualueilla.”