Ruokafakta-sivuston kuvaajassa Suomen luvuista on poistettu metsätaloudessa käytetty urea. Kuva: Timo Filpus
Tutkimusprofessori: Torjunta-aineiden käytön nopea vähentäminen johtaisi isoihin satotappioihin
”Tällaisiin muutoksiin sopeutuminen vie aikaa. Siinä suhteessa vuosi 2030 tulee varsin nopeasti vastaan”, Jyrki Niemi sanoo.
Samaan aikaan kun Ukrainan sota pahentaa maailman nälkää, Euroopassa halutaan vähentää lannoitteiden ja torjunta-aineiden käyttöä. Kuva: Kimmo HaimiKasvinsuojeluaineiden käytön yhtäkkinen vähentäminen aiheuttaisi suuret määrälliset ja laadulliset satomenetykset, tutkimusprofessori Jyrki Niemi Luonnonvarakeskuksesta toteaa.
”On arvioitu, että täysin ilman kasvinsuojeluaineita sadot pienenisivät viljoilla noin 20 prosenttia, perunalla 40 prosenttia ja joillakin erikoiskasveilla paljon tätäkin enemmän.”
Kokonaan torjunta-aineista ei olla luopumassa, mutta isoja leikkauksia on suunnitteilla.
EU-komission asetusehdotuksen mukaan torjunta-aineiden käyttö maataloudessa pitäisi vähentää puoleen vuoteen 2030 mennessä. Suomen vähennystavoite olisi 53 prosenttia.
Esimerkiksi Saksalta vaaditaan 54 prosentin leikkausta, vaikka siellä käytetään torjunta-aineita selvästi enemmän hehtaaria kohti kuin Suomessa.
MTK:n vilja-asiamies Max Schulman on todennut (MT 17.8.), että komissio laskee jostain syystä metsätaloudessa käytetyn urean osaksi maatalouden torjunta-aineiden kokonaismyyntiä. Urean osuus torjunta-aineiden kokonaismyynnistä on Suomessa noin kolme neljäsosaa, joten laskentatapa vääristää kuvaa oleellisesti.
Jos komission esitys toteutuu, Suomessa joidenkin kasvien, kuten öljykasvien, viljely saattaa hankaloitua pysyvästi, Niemi arvioi.
”Niin käy, ellei esimerkiksi biologista tuholaistorjuntaa saada olennaisesti ja laajamittaisesti kehitettyä ja toimivia ja kohtuuhintaisia ratkaisuja tuotettua viljelijöiden käyttöön.”
Hän muistuttaa myös sadon laadun merkityksestä. ”Ongelmaksi tulee, ettei synny yhtä tasalaatuista satoa kuin ennen. Esimerkiksi viljan määrällistä alenemista merkittävämmäksi tekijäksi voi muodostua laadullinen menetys, jonka kanssa viljelijät ja teollisuus joutuvat kamppailemaan.”
Toisaalta Suomen suhteellinen kilpailukyky muihin EU-maihin verrattuna voisi hieman parantua, jos kasvinsuojeluaineiden käyttöä jouduttaisiin kaikkialla EU:ssa merkittävästi vähentämään, Niemi pohtii.
”Tuotannon väheneminen kasvinsuojeluaineiden käyttöä rajoitettaessa olisi suurempaa alueilla, joilla on korkeat sadot.”
Kasvinsuojeluaineiden käytön vähentämistavoite on osa EU:n ”pellolta pöytään”, Farm to Fork -strategiaa. Siihen kuuluu myös lääkkeiden käytön sekä ravinnekuorman pienentäminen maataloudessa.
Ravinnehävikkiä on vuoteen 2030 mennessä tarkoitus vähentää 50 prosenttia ja lannoitteiden käyttöä 20 prosenttia. Luomupinta-alan pitäisi vuoteen 2030 mennessä kasvaa neljännekseen kaikesta unionin maatalouspinta-alasta.
Niemi kertoo, ettei Lukessa ole tehty omia arvioita Farm to Fork -strategian vaikutuksista EU:n maataloustuotantoon. Hän viittaa komission Joint Research Center -tutkimuslaitoksella teettämään selvitykseen.
”Sen mukaan seuraukset ovat maataloustuotannon supistumisen ja tuottajahintojen nousun osalta varsin rajuja. EU:n vilja- ja öljykasvien tuotanto supistuisi yli 10 prosenttia ja maidon saman verran. Naudan-, sian- ja siipikarjanlihantuotanto vähenisi 15 prosentilla.”
Wageningenin yliopistossa ja USA:n maatalousministeriössä on tehty hyvin samansuuntaisia analyysejä.
Niemen mukaan taloudellisten mallien tuottamat tulokset ovat ehkä liiankin suoraviivaisia. Niissä ei pystytä huomiomaan tilatasolla ja alalla tapahtuvia sopeutustoimia.
”Mutta onhan se tietenkin selvää, että tuotantopanosten merkittävä vähentäminen ja luomutuotannon lisääminen pienemmillä satotasoilla vähentäisivät tuotantoa, eivätkä rajut tulokset ole siinä mielessä yllätys.”
Kemiallisten vaihtoehtojen vähentyessä olisi turvauduttava esimerkiksi kasvinvuorotukseen, erilaisiin kylvömuokkausmenetelmiin sekä mekaanisiin vaihtoehtoihin. ”Monessa tapauksessa viljelijöillä on melko heikko valmius niiden käyttöön, eivätkä ne ole – ainakaan nykyisin – erityisen kustannustehokkaita.”
”Tällaisiin muutoksiin sopeutuminen vie alan toimijoilta aikaa. Siinä suhteessa vuosi 2030 tulee varsin nopeasti vastaan, ottaen huomioon senkin, että tulevan cap-kauden suunnitelmissa asiaan ei ole kiinnitetty erityistä huomiota”, Niemi sanoo.
Lue myös:
Komissio tiukkana: Kemiallisten torjunta-aineiden käyttö puolitettava vuoteen 2030 mennessä
”Suomella edellytykset lisätä ruuantuotantoa tuntuvasti”, linjaavat MTK:n liittojen puheenjohtajat
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
