Siirry pääsisältöönSiirry hakuun
Siirry sivupalkkiinSiirry alaosaan
  • Tulipalosta toimivaan pihattoon vuodessa

    Tuli tuhosi viime vuoden syyskuussa Nurmijärvellä Ylösjoen tilan parsinavetan. Nyt pihapiirissä komeilee jo 70 lehmän pihatto.
    Marjut (vas.) ja Siiri Lumme ovat tyytyväisiä uuteen, valoisaan ja avaraan työympäristöönsä. Hieman viileää on ja pian lantakolat vaihtuvat helpompaan putsaussysteemiin.
    Marjut (vas.) ja Siiri Lumme ovat tyytyväisiä uuteen, valoisaan ja avaraan työympäristöönsä. Hieman viileää on ja pian lantakolat vaihtuvat helpompaan putsaussysteemiin. Kuva: Markku Pulkkinen
    Väkirehu tarjoillaan neljän kioskin kautta.
    Väkirehu tarjoillaan neljän kioskin kautta. Kuva: Markku Pulkkinen
    Ayrshire-valtaisen karjan joukossa on myös muutama jerseylehmä, Siiri Lumme esittelee.
    Ayrshire-valtaisen karjan joukossa on myös muutama jerseylehmä, Siiri Lumme esittelee. Kuva: Markku Pulkkinen
    DeLavalin 12-paikkainen, käytetty lypsyasema toimii hyvin ja työympäristö on miellyttävä.
    DeLavalin 12-paikkainen, käytetty lypsyasema toimii hyvin ja työympäristö on miellyttävä. Kuva: Markku Pulkkinen
    Säilörehu jaetaan traktorilla, pian Avat-kuormaimella, leveälle ruokintapöydälle.
    Säilörehu jaetaan traktorilla, pian Avat-kuormaimella, leveälle ruokintapöydälle. Kuva: Markku Pulkkinen
    1 750-neliöiselle pihatolle löytyi hyvä paikka pihapiirin laidalta. Ympäristöluvasta ei tullut yhtään valitusta.
    1 750-neliöiselle pihatolle löytyi hyvä paikka pihapiirin laidalta. Ympäristöluvasta ei tullut yhtään valitusta. Kuva: Markku Pulkkinen

    Marjut ja Siiri Lumme olivat lokakuussa täystyöllistettyjä, kun evakossa olleita ja parsinavettaan tottuneita lehmiä piti opettaa pihaton ja lypsyaseman tavoille.

    "Kaikki paikat olivat niin kipeät, kun lehmiä piti vuoroin vetää ja vuoroin työntää parsista lypsylle ja syömään", Marjut nauraa.

    Parin viikon sisäänajon jälkeen navetan liikenne alkoi kuitenkin soljua oikeita reittejä pitkin.

    "Alussa lehmät söivät ja lypsivät huonommin, mutta nyt tilanne alkaa normalisoitua", Siiri kertoo.

    Tulipalo on kotieläintilalla ison kriisin paikka, mutta Lumpeilla asiat järjestyivät alusta alkaen ihmeen hyvin.

    Tulipalossa ei kuollut yhtään eläintä, vaikka navetan puurakenteinen yläkerta tuhoutui kokonaan. Lehmät olivat onneksi vielä syyskuun alussa yöt laitumella ja sisällä oli vain 20 eläintä. Betoninen välikatto ja vahvat seinät estivät häkäkaasujen pääsyn alakertaan.

    Palon jälkeen suurin osa lehmistä lähti evakkoon uuteen robottinavettaan Mäntsälään. Osa jäi naapurintilan tyhjään parsinavettaan.

    "Naapurissa olleet eläimet olivat terapialehmiämme", Marjut kuvailee.

    Vakuutuskorvauksen määrä selvisi reilussa kuukaudessa ja päätöksen tekeminen uuden navetan rakentamisesta oli helppo, sillä yrittäjillä oli voimakas tahto jatkaa maidontuotantoa.

    Siiri Lumme opiskelee maatalouden perustutkintoa Hyriassa Hyvinkäällä ja oli jo päättänyt jatkaa maidontuotantoa. Tuotannon keskeytysvakuutus turvasi rakennustyön aikaista toimeentuloa.

    "Kaikkia rakentamispäätöksiämme ohjasi tiukka aikataulu. Halusimme, että uusi navetta olisi valmis vuoden päästä, jolloin keskeytysvakuutuksen korvaukset loppuvat", Marjut Lumme sanoo.

    Lumpeilla ei ollut mahdollisuutta käydä tutustumassa erilaisiin navettoihin, mutta Mäntsälän evakkonavetan yrittäjältä, Jouni Laineelta, he saivat arvokasta tietoa pihaton ratkaisuista. Harkinnassa oli aluksi mukana myös parsinavetta, mutta sen Lumpeet hylkäsivät, koska parsinavetat kiellettäneen piakkoin lainsäädännöllä. Kaikki eläimet haluttiin saman katon alle.

    "Päädyimme teräsrunkoiseen, pohjaratkaisultaan mahdollisimman yksinkertaiseen Conexx-halliin. Teräsrakennusta puolsi sekin, että tulipalo oli vielä niin tuoreena muistissa", Marjut perustelee.

    Ympäristöluvan hakeminen ja investointitukibyrokratia veivät aikansa ja rakennustöihin päästiin toukokuun alussa.

    Tavoitteena oli saada eläimet sisään syyskuun alussa. Rymena Rakennus Oy lupasi rakentaa navetan valmiiksi tiukassa aikataulussa, mutta lopulta valmistuminen meni kuukaudella pitkäksi ja eläimet pääsivät sisään syyskuun viimeisenä päivänä.

    "Kiireestä huolimatta kilpailutimme eri ratkaisut ja laitetoimittajat, vaikka tiesimme melko tarkasti, mitä haluamme", Marjut kertoo.

    Lypsytekniikaksi yrittäjät valitsivat lypsyaseman.

    "Haluamme hoitaa eläimiä edelleen yksilöinä ja käsitellä niitä joka päivä, jotta kontakti jokaiseen lehmään säilyy", Siiri perustelee.

    DeLavalin kautta löytyi tehdaskunnostettu, 12 paikan lypsyasema.

    "Lypsyaseman lisäksi kalusteetkin ovat DeLavalilta. Oli helpompaa ja riskittömämpää, kun kaikki laitteet tulivat samalta toimittajalta. Meillä oli entuudestaan myös hyvät kokemukset yrityksen huoltopalveluista", Marjut sanoo.

    Lattiaratkaisuksi tuli Swaansin betoniritilälattia ilman lantaraappoja.

    "Raappoja en halunnut, koska lehmät joutuvat nostelemaan jalkojaan raappojen tieltä ja niissä on myös rikkoontumisen riski. Toistaiseksi kolaamme lannat käsin, mutta hankimme piakkoin toisen systeemin, sillä ritilöiden putsaaminen käsipelillä on liian työlästä."

    Säilörehu jaetaan traktorilla ja paalileikkurilla yhdelle leveälle ruokintapöydälle. Traktorin korvaajaksi on jo tilattu Avant-pienkuormaaja.

    Väkirehu, joka on tilan omaa viljaa lisättynä puolitiivisteellä, jaellaan neljästä kioskista. Ruuhkaa kioskeille ei ole toistaiseksi syntynyt.

    Ilma vaihtuu painovoimalla ja lämpötilaa säädellään Secco-ilmapaljeverhoilla.

    Navetta laitteineen tuli maksamaan hieman yli miljoona euroa. Kustannusarvio ylittyi noin 15 prosentilla. Kuluja lisäsivät muun muassa Etelä-Suomen kalliit maansiirtotyöt.

    Vajaan kuukauden käyttökokemuksella Lumpeet pystyvät kertomaan jo ensivaikutelmia uudesta navetastaan.

    "Pääasiassa kaikki toimii hyvin. Viimeistelyä esimerkiksi toimisto- ja sosiaalitilojen osalta vielä tehdään. Uudet tilat ovat avarat ja valoisat. LED-valotkin valaisevat hyvin ja lypsyasemalla on miellyttävä työskennellä. Työympäristön viileyteen on vielä vähän totuttelemista", Marjut hymyilee.

    Kumimattoista kokoomatilaa lypsyaseman edessä yrittäjät pitävät hieman tarpeettomana tilankäyttönä, sillä siihen eivät kaikki lehmät kerralla mahdu. Liikenne lypsyasemalle ja sieltä pois sujuu kuitenkin hyvin, kun kokoomatilan portin jättää auki.

    Navetta on jo lähes täynnä. Edellisessä navetassa asustanut 30 lehmän karja on lisätty jo 60 lehmään. 20 lehmää ostettiin lopettaneelta maitotilalta, muut on kasvatettu omista hiehoista. Valtarotuna on ayrshire. Länsisuomenkarjaa on noin 15 yksilöä, holsteineja alle kymmenen ja joukossa on myös jokunen jersey.

    "Emme tavoittele huipputuotosta, vaan terveitä ja kestäviä eläimiä. Suomenkarjaa ja jerseytä on joukossa niiden hyvien rasva- ja valkuaispitoisuuksien ansiosta", Siiri selventää.

    Tilalla halutaan edelleen myös laiduntaa lehmiä ja se jatkuu normaalisti jälleen ensi kesänä.

    Vakava tilanne Ylösjoen tilalla on vuodessa kääntynyt onnelliseksi tarinaksi, vaikka paljon työtä ja positiivista ajattelua siihen on tarvittu. Uuden navetan mahdollista rakentamista piti pohtia vasta, kun Siiri Lumme saa koulunsa päätökseen ensi keväänä. Nyt ratkaisu oli tehtävä jo kahta vuotta aikaisemmin.