Olli Rehn on viljelijöiden selkeä suosikki presidentiksi – hakkaa kannatuksellaan viljelijöiden keskustalle eduskuntavaaleissa antaman tuen

Olli Rehn on selkeästi maanviljelijöiden suosikki presidentiksi. Toisena viljelijäkyselyssä tulee Alexander Stubb. Koko kansan gallupeissa kärkipaikoilla oleva Pekka Haavisto saa viljelijöiltä neljän prosentin kannatuksen. Kuva: Jarno Mela

Jos viljelijät saisivat yksin päättää, olisi Suomen seuraava presidentti valitsijayhdistyksen ja keskustan ehdokas, Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn.

Tai vähintään Rehn voittaisi vaalin ensimmäisen kierroksen. Viljelijöistä 44 prosenttia kannattaa Rehniä. Toisena tulee kokoomuksen ehdokas Alexander Stubb 16 prosentin kannatuksella.

Loput ehdokkaat, tai vielä ehdokkuutta tavoittelevat ja kannattajakortteja keräävät, jäävät alle 10 prosentin kannatukseen.

10 prosenttia viljelijöistä ei tällä hetkellä tiedä ketä äänestäisi, mutta vain prosentti sanoo jättävänsä äänestämisen presidentinvaaleissa väliin.

Tulokset käyvät ilmi Maaseudun Tulevaisuuden Kantar Agrilla teettämästä viljelijäkyselystä. Kysely on tehty DataLaari-verkkokyselynä 26.10.–12.11. Siihen vastasi 991 viljelijää. Otos on painotettu edustavaksi tuotantosuunnan, alueen ja tilakoon mukaan. Virhemarginaali on 3,1 prosenttiyksikköä.

Maaseudun Tulevaisuuden 17.11. julkaisemassa koko kansan mielipidettä mittaavassa gallupissa ykkössijaa piti valitsijayhdistyksen ja vihreiden tukema Pekka Haavisto 26 prosentin kannatuksella.

Viljelijöistä Haavistoa äänestäisi neljä prosenttia.

Rehn sai MT:n koko kansan kyselyssä 11 prosentin tuen ja Stubb 18 prosenttia. Ylen ja Helsingin Sanomien tuoreimmissa kyselyissä Stubb on ohittanut Haaviston.

Täytyy huomata, että MT:n gallupien tuloksissa mukana on myös en osaa sanoa -vastaajien osuus. Tällöin jokaisen ehdokkaan prosenttilukema on aavistuksen pienempi kuin sellaisissa gallupeissa, joissa en osaa sanoa -vastaukset on putsattu pois tai lopullisissa vaalituloksissa, joissa äänestämättä jättäneet eivät näy.

Perussuomalaisten ehdokasta, eduskunnan puhemiestä Jussi Halla-ahoa sekä valitsijayhdistyksen ehdokasta, ulkopoliittisen instituutin johtajaa Mika Aaltolaa kumpaakin äänestäisi viljelijöistä kuusi prosenttia.

Kristillisdemokraattien ehdokas, maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah, kerää viljelijöiltä kolmen prosentin kannatuksen.

Haluavatko viljelijät pitää hänet hoitamassa nykyistä tehtäväänsä, vai eivätkö näytöt ole presidentiksi riittäneet? Todennäköisesti syynä on jälkimmäinen vaihtoehto.

Paavo Väyrysen tähti näyttää gallupin mukaan olevan sammumassa. Viljelijöistä kolme prosenttia äänestäisi Väyrystä, jolla kannattajakorttien kerääminen on kesken.

Yleisissä gallupeissa Väyrysen kannatus on jäänyt prosenttiin.

Edellisissä presidentinvaaleissa Väyrynen sai valitsijayhdistyksen ehdokkaana vaalien ensimmäisellä kierroksella yli kuusi prosenttia annetuista äänistä.

Vuoden 2012 vaaleissa keskustan ehdokkaana Väyrynen sai 17,5 prosenttia äänistä. Hänen kannatuksensa oli silloin korkeampi kuin keskustapuolueen kannatus vuoden 2011 eduskuntavaaleissa.

Nyt Rehniä kannattaa viljelijöistä suurempi osa kuin keskustaa viime kevään eduskuntavaaleissa. Tammi–helmikuussa ennen eduskuntavaaleja tehdyssä viljelijäkyselyssä alle 33 prosenttia viljelijöistä kertoi aikovansa äänestää keskustaa. Vuoden 2019 eduskuntavaaleissa osuus oli 44 prosenttia.

Rehn on suosituin ehdokas kaikissa tuotantosuunnissa ja tilakokoluokissa. Rehn nousee ykköseksi myös kaikissa viljelijöiden ikäryhmissä.

Nuorimmilla viljelijöillä äänet kuitenkin jakaantuvat enemmän ehdokkaiden välille kuin varttuneemmilla viljelijöillä.

Yli 55-vuotiaista maanviljelijöistä 49 prosenttia äänestäisi nyt Rehniä. Alle 40-vuotiaista Rehniä äänestäisi 35 prosenttia.

Nuorilta Stubb saisi 14, Halla-aho 12 ja Haavisto 7 prosenttia äänistä. Väyrynen keräisi alle 40-vuotiailta viljelijöiltä kuuden prosentin kannatuksen, kun muissa ikäryhmissä kannatus jää kolmeen prosenttiin.

Liike Nytin ehdokas, kansanedustaja Harry Harkimo saa nuorilta viljelijöiltä neljän prosentin kannatuksen, kun kaikista viljelijöistä häntä tukisi prosentti.

Presidentinvaali järjestetään 28. tammikuuta 2024. Mahdollinen toinen kierros on 11. helmikuuta. Vaaleissa valitaan tasavallan presidentti toimikaudelle 2024–2030.