Joka seitsemäs peltohehtaari on turvemaata keskipohjalaisella ylämaankarjatilalla
Sakari Isohanni pyrkii vaalimaan ympäristöarvoja muun muassa mahdollisimman pitkällä viljelykierrolla.
Tuomolan karjatilan isäntä Sakari Isohanni ei pidä kohtuullisena, jos turvepeltojen raivauksia lähdetään rajoittamaan. Kuva: Johannes TervoYlämaankarjaa Kannuksen Märsylän kylässä kasvattava Sakari Isohanni pitää turvepeltojen raivaamista viljelyskäyttöön luonnollisena osana maataloustuotantoa.
”Meidän tilan vanhimmat turvepellot ovat olleet viljelyssä jopa satoja vuosia. Viimeisimmät turvepellot on raivattu kaksikymmentä vuotta sitten. Itse en ole uutta turvepeltoa tehnyt”, neljä vuotta Tuomolan karjatilaa pitänyt Isohanni kertoo.
Jos peltojen raivaus on tulevaisuudessa ajankohtaista, muuta mahdollisuutta ei käytännössä ole kuin ottaa turvepeltoja käyttöön.
”Ei tällä alueella ole muita vaihtoehtoja.”
Tuomolan tilan 155 peltohehtaarista vajaa 23 hehtaaria eli 14 prosenttia on turvepeltoja.
Kannuksessa ei Isohannin mukaan tällä hetkellä ole havaittavissa mainittavaa pellonraivausbuumia.
”Ja kieltämättä kun seuraa uutisointia ja keskustelua turvepeltoja koskien, niin tulee myös miettineeksi, että kannattaako lähteä raivaamaan. Epävarma olo on.”
Isohannin karjatila on luonnonmukaisessa tuotannossa, ja kaikki pellot ovat nurmella. Tilan turvepelloista osa on paksu- ja osa ohutturpeisia.
Turvepeltoja on kritisoitu niiden tavanomaisia peltoja huomattavasti korkeammasta ilmastokuormituksesta.
Isohanni pyrkii vaalimaan ympäristöarvoja muun muassa mahdollisimman pitkällä viljelykierrolla.
”Vanhoja turvepeltoja ei uusita ennen kuin heinä on niin huonoa, että se on pakko uusia. Tällainen pitkä kierto sopii emolehmätilalle.”
Karjatilallinen arvioi myös, että kohdennettu ympäristötuki turvepelloille voisi tulla tarpeeseen.
”Nytkin olemme hyödyntäneet esimerkiksi talviaikaista kasvipeitteisyyttä.”
Vaatimuksia turvepeltojen raivaamisen ja viljelemisen lopettamiseksi Isohanni ei kuitenkaan niele.
”Näitä peltoja on sitouduttu viljelemään monilla tiloilla ympäri maata, kun sukupolvenvaihdos on tehty. Ei niitä kaikkia yhtäkkiä voi metsäksikään laittaa.”
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
