Luken ennakkotiedot sadosta: Etelärannikolla päästiin ennätyksiin, tuonnilta vältytään muuallakin

Kuva: Jukka Pasonen

Syksyn viljasato on tämän vuosituhannen toiseksi huonoin, 3,4 miljardia kiloa, mutta paljon pahempaa pelättiin. Sato jäi lopulta vain viisi prosenttia viime vuotta pienemmäksi eikä merkittävää tuontitarvetta liene mistään viljasta.

Luke julkaisi torstaina sadon ennakkotietoja, jotka perustuvat 6 200 verkossa ja puhelimella tehtyyn tilahaastatteluun. Kymmenesosa vastaajista oli luomuviljelijöitä. Tarkat tiedot luvataan kertoa maaliskuussa.

Luken mukaan viljojen kylvöalat jäivät jo keväällä tavallista pienemmiksi ja kolea ja sateisen kesän takia katoala oli poikkeuksellisen suuri, kun viljat eivät valmistuneet ja niitä korjattiin vihantarehuksi.

Pahimmalta kuitenkin vältyttiin, sillä etelärannikolla puitiin ennätyksellisen suuria hehtaarisatoja.

Yksi haamurajakin rikottiin. Ahvenmaalla puitujen viljojen keskisato ylitti ensimmäisen kerran Suomessa 5 tonnia hehtaarilta. Syysvehnästä saatiin keskimäärin 5,8 tonnia ja ohrasta ja kaurasta lähes saman verran.

Hehtaariennätyksiä tehtailtiin myös mantereen puolella. Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa hätyyteltiin 4,5 tonnin keskisatoa ja Uudellamaalla ja Hämeessä päästiin yli 4 tonniin.

Kaikkia pääviljoja saatiin määrällisesti niin paljon, että sato kattaa kotimaan tarpeet, mutta sadon laatu on edelleen arvoitus. Evira lupaa lisää tietoja laaduista maanantaina.

Torstaiaamuna Eviran sivuilla arvioitiin, että vain 15 prosenttia kevätvehnästä kelpaa leipureille.

Katosyksy ei sanottavasti verottanut viljan satoa maan eteläosissa, sillä korkeat hehtaarisadot kompensoivat kylvöalan supistumista ja puimatta jääneitä aloja.

Varsinais-Suomessa ja Ahvenanmaalla sato oli jopa aavistuksen parempi kuin kolmena edellisenä vuonna.

Samaan aikaan idässä ja pohjoisessa satoa jäi peltoon tai viljaa korjattiin vihantana, kun sato ei ehtinyt valmistua kolean kesän takia.

Kainuussa ja Pohjois-Karjalassa jyväsato jäi runsaaseen puoleen tavanomaisesta. Lapissa, Pohjois-Savossa ja Keski-Suomessa yllettiin kahteen kolmasosaan normisadosta.

Kolea ja kostea kesä pilasi etenkin valkuaiskasvien satotoiveita.

Härkäpavun sato jäi 33 miljoonaan kiloon, viidenneksen viime vuotta pienemmäksi, vaikka ala kasvoi 6 000 hehtaaria. Kasvukausi ei kuitenkaan riittänyt ja puimatta jäi yli 6 000 hehtaaria.

Hernerokka voi olla kortilla tulevana talvena, sillä hernettä saatiin talteen vain 9 miljoonaa kiloa. Se on noin kolmasosa kahden edellisen vuoden huippusadoista.

Rypsit ja rapsit pystyttiin valtaosin puimaan ja öljykasvien sato yltää 90 miljoonaan kiloon. Kaksi kolmasosa sadosta on rapsia. Rypsi alkaa hävitä pelloilta, sato oli pienin 40 vuoteen.