Seleeniä lisätty lannoitteisiin 40 vuotta – ”Merkittävä vaikutus kansanterveyteen”
Ilman säännöllistä seleenilisäystä seleenin saanti ihmisille olisi riittämätöntä.
Seleeni on ihmisille ja tuotantoeläimille välttämätön hivenaine. Ennen seleenilannoituksen aloittamista kotoisilla rehuilla ruokituilla tuotantoeläimillä esiintyi yleisesti muun muassa lihasrappeumaa. Kuva: Sanne KatainenMineraalilannoitteiden rikastaminen seleenillä aloitettiin Suomessa 40 vuotta sitten kansanterveydellisistä syistä.
Suomalainen maaperä on seleeniköyhää. Ilman seleenilannoitusta kotimaassa tuotettujen elintarvikkeiden ja rehujen seleenipitoisuus on matala, heikentäen niin ihmisten kuin tuotantoeläintenkin terveyttä, sanotaan lannoiteyhtiö Yaran tiedotteessa.
Lannoitteiden kautta ruokaketjuun lisätty seleeni on yhä suomalaisten tärkein seleenilähde.
“Seleenilannoituksella on merkittävä vaikutus kansanterveyteen. Se on osoittautunut turvalliseksi ja tehokkaaksi keinoksi vaikuttaa kotimaisten elintarvikkeiden laatuun ja sitä kautta väestön sekä tuotantoeläinten seleenisaantiin. Ilman säännöllistä seleenilisäystä seleenin saanti olisi riittämätöntä”, Seleeniseurantaryhmän pitkäaikainen sihteeri Merja Eurola Luonnonvarakeskuksesta toteaa.
Seleeni on ihmisille ja tuotantoeläimille välttämätön hivenaine. Ennen seleenilannoituksen aloittamista kotoisilla rehuilla ruokituilla tuotantoeläimillä esiintyi yleisesti muun muassa lihasrappeumaa.
Toisaalta huolta herätti seleenipitoisten lisäravinteiden käyttö, joka helposti johtaa seleenin yliannostukseen. Lannoitteiden seleenirikastuksella haluttiin varmistaa riittävä ja tasainen seleeninsaanti.
Karjanlannan sisältämä seleeni ei ole kasveille käyttökelpoista.
Riittävän seleeninsaannin hyödyt tunnetaan Suomessa hyvin. Optimaalisen seleeninsaannin vaihteluväli on kuitenkin pieni, ja siksi sekä ali- että yliannostusta tulee välttää.
Maa- ja metsätalousministeriön nimittämä Seleeniseurantaryhmä tutkii vuosittain suomalaisten seleeninsaantia analysoimalla elintarvikkeiden ja rehujen seleenipitoisuuksia.
Seleenipitoisilla lannoitteilla varmistetaan Suomessa tuotettujen elintarvikkeiden ja rehujen tavoiteseleenipitoisuus. Erilaisten seleenipitoisten rehulisien tai lisäravinteiden käyttö tulee perustella aina tarpeeseen.
Seleenin lisäysmäärä lannoitteisiin on hyvin pieni, maksimissaan seleeniä saa käyttää 15 grammaa hehtaaria kohden vuodessa.
Toisin kuin monia muita hivenravinteita, seleeniä ei voi lannoittaa varastoon. Seleenipitoisia lannoitteita onkin käytettävä jokaiselle satokerralle, jotta tavoitteena oleva seleenipitoisuus saavutetaan sadossa, Yarasta sanotaan.
Karjanlannan sisältämä seleeni ei ole kasveille käyttökelpoista ja siksi karjanlanta tulee täydentää seleenipitoisella lannoitteella.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
