Yrittäjähenkisyys ja verkostoituminen ovat nuorten lieksalaisten maatalousyrittäjien voimavaroja

30-vuotiaiden maatalousyrittäjien Sanna ja Aki Harjusen palkitsemisperusteena oli tilan voimakas kehittäminen sukupolvenvaihdoksen jälkeen. Kuva: Lari Lievonen

Vuonna 2012 Lippiahon tilalla Lieksan Vuonisjärvellä tehtiin sukupolvenvaihdos. Aki Harjunen aloitti puolisonsa Sanna Harjusen kanssa maatalousyrittäjinä.

"Oli se aina ollut jossain määrin selvää, että jatkan kotitilalla viljelijänä", pohtii Harjunen. Peruskoulun jälkeen hän suoritti maatalouden perustutkinnon Kiteellä ja armeijan jälkeen jatkoi vielä agrologiopintoihin. Sillä tiellä pariskunta tutustui.

Kun sukupolvenvaihdos tehtiin, parsinavetassa oli lypsettäviä 14 kappaletta. Jo vuonna 2013 pihapiiriin valmistui 60 lehmän pihatto.

Suunnitelmallisuus, taloudellisuus, järkevä ajankäyttö ja yhteistyö ovat asioita, jotka toistuvat Akin ja Sannan puheissa, kun he kertovat tilalla työskentelystä ja tilan kehittämisestä.

Investointeja on tehty pihaton rakentamisen jälkeenkin, viimeksi viime kesänä valmistuivat tuotantovarastot. Uusia investointeja on mielessä, mutta ei vielä aivan lukkoon lyötynä.

"Meidän vahvuuksia yrittäjinä ovat kehittymisen halu, verkostoituminen ja yrittäjähenkisyys", Harjuset nimeävät.

Nämä ominaisuudet ovat olleet myös niitä, jotka vakuuttivat Otsakorven Säätiön paikallisen valintaraadin. Säätiön 5 000 euron suuruisen palkinnon saaminen oli yllättävä, mutta toki iloinen asia.

 Pariskunnalla on tilan töiden suhteen omat vastuualueet, Sannalla navettatyöt sekä eläimet ja Akilla peltohommat.

"Molemmat hoitavat navetalla perusrutiinitöitä. Yhdessä emme käy navetalla juuri koskaan, sillä meillä on 2- ja 4-vuotiaat pojat, joita toinen yleensä hoitaa. Päivisin pojat ovat hoitopaikassa", kertoo Sanna.

Sanna siementää itse ja on alkanut perehtyä sorkkahoitoon. "Molemmat ovat töitä, jotka säästävät aikaa ja rahaa, kun tekee itse. Tilan kehittäminen ei yksinomaan tarkoita eläinpaikkojen tai robottien lisäämistä, vaan ajankäytöllisesti ja taloudellisesti järkevien ratkaisujen löytämistä."

Harjuset nimeävät aikataulujen hallinnan sekä töihin että perhe-elämään liittyen yhdeksi yrittämisen suurimmista haasteista. Toiminnan kehittämisen haasteena on myös pellon saatavuus. Tällä hetkellä eläinmäärä on maksimi nykyisiin peltohehtaareihin nähden.

Vaikka haasteita olisikin, yksin puurtamisen aika on ainakin ohi, molemmat toteavat. Maatalousyrittäjänä onnistumisen edellytys on verkostoituminen ja yhteistyön tekeminen.

"Meillä on verkostossa hyvät urakoitsijat, jotka ajavat lietteen sekä rehua. Esimerkiksi isoja hankintoja tehdään yhteistyössä lähialueen viljelijöiden kanssa. Yksin puurtaen tässä ei pärjäisi", sanoo Aki.