Siirry pääsisältöönSiirry hakuun
Siirry sivupalkkiinSiirry alaosaan
  • Ennätyskysyntä kannattelee maailmalla ennätysviljasadon hintoja – Kotimaassa sato jää keskimääräistä heikommaksi

    Öljykasveilla tilanne maailmanmarkkinoilla on viljoja tiukempi.
    Syysrypsiä puitiin heinäkuussa.
    Syysrypsiä puitiin heinäkuussa. Kuva: Sanna Vornanen

    Maailman viljasadosta on ennustettu jälleen ennätyssuurta. Satoennätykset rikkoutuvat lähes vuosittain, sillä kulutuskin kasvaa vuosi vuodelta.

    Epävarmuutta sadon onnistumiselle luovat kesän helteet ja kuivuus Pohjois-Amerikassa ja Venäjällä sekä sateet ja tulvat Keski-Euroopassa ja Kiinassa.

    Maailman viljasadosta ennusteita laativat kuukausittain Yhdysvaltojen maatalousministeriö Usda, Kansainvälinen viljaneuvosto IGC sekä YK:n ruoka- ja maatalousjärjestö FAO.

    Niiden esittämät sadon ja kulutuksen määrät eroavat jonkin verran toisistaan, mutta suunta ennusteissa on sama. Sato kasvaa kuluvalla kaudella 2021/2022 viime kaudesta 2020/2021.

    Laitokset ovat kuitenkin heinäkuun ennusteissaan hiukan leikanneet arvioitaan kevään ja alkukesän ennusteista.

    Usda julkaisee tuoreen ennusteen huomenna torstaina.

    Heinäkuussa näissä virallisissa satoennusteissa povattiin maailmalle ennätyssuurta vehnäsatoa, joka hienoisesti ylittää kysynnän.

    Rehuviljojen tilanne on samankaltainen, jättisato ja pieni kasvu varastoihin.

    Merkille pantavaa maailman viljamarkkinoissa on varastojen kasautuminen Kiinaan. Siten maailman varastoissa olevasta viljamäärästä suurehko osa on sellaista, joka ei liiku maasta toiseen.

    Maailmanmarkkinoilla ja viljapörsseissä hinnat ovat olleet tänä vuonna tavanomaista korkeammalla. Kysyntää viljalle riittää ja uuteen satoon on liittynyt jatkuvasti epävarmuuksia.

    Luonnonvarakeskus Luke julkaisi kotimaan satoarvionsa heinäkuun puolivälissä.

    Viljasadosta odotetaan keskimääräistä heikompaa. Esimerkiksi ohrasadon odotetaan olevan pienin sitten vuoden 1987.

    Kokonaisviljasato voi Luken mukaan yltää 3,1 miljardiin kiloon.

    Poikkeuksellisen pieni sato se ei silloin olisi, vaikka kasvukausi on monelta osin ollut poikkeuksellinen. Toukokuu oli sateisin vuosikymmeniin ja keskikesällä r helleputki­en ennätyksiä.

    Vuonna 2018 viljasato jäi 2,7 miljardiin kiloon. Se oli silloin pienin viljasato 26 vuoteen ja johtui kuivasta kesästä. Viime vuonna sato oli 3,4 miljardia kiloa ja vuonna 2019 se oli 4,0 miljardia kiloa.

    Luken ennusteessa ohra- ja ruissato jäävät pienemmiksi kuin niiden vuosittainen kulutus on Vilja-alan yhteistyöryhmän viljataseiden mukaan.

    Ruista on kuitenkin hyvin varastoissa edellisiltä vuosilta. Ohran varastot viime vuodelta ovat melko pienet.

    Syysviljojen satoarviot ovat kotimaassa korkeat sillä ne talvehtivat hyvin ja hyödynsivät kevään kosteuden.

    Syysvehnän osuus kokonaisvehnäsadosta kasvanee kolmannekseen. Tavallisesti sen osuus on viidenneksestä kymmenesosaan.

    Pienentyneestä kylvöalasta huolimatta ruissato voi yltää yli 70 miljoonaan kiloon, Luke ennusti.

    Varastoissa ruista on ennestään, joten vuosittainen 100 miljoonan kilon kysyntä saadaan katettua.

    Ohraennuste on noin 1 240 miljoonaa kiloa. Ohraa kuluu Suomessa vuodessa lähes 1 400 miljoonaa kiloa. Vanhat varastot käytetään siis ensi talvena tyhjiksi.

    Kauran satoarvio, 1 030 miljoonaa kiloa, on keskimääräinen. Vanhojen varastojen kanssa kauraa riittäisi näin vientiinkin normaali määrä.

    Vehnän satoarvio on noin 760 miljoonaa kiloa. Määrällisesti se riittää hyvin kotimaan käyttöön. Laatu ratkaisee leipävehnän tarjontatilanteen.

    Seuraava Luken satoennuste julkaistaan 27. elokuuta.

    Öljykasveilla tilanne maailmanmarkkinoilla on viljoja tiukempi. Rypsin ja rapsin sato joko alittaa kysynnän tai on aivan marginaalisesti kysyntää suurempi.

    EU-maissa rapsintuotanto jää kysyntää jälkeen. Aukkoa paikataan tuomalla rapsia muun muassa Ukrainasta. Euroopassa halukkuus viljellä rapsia on kärsinyt muun muassa kasvinsuojeluaineiden kieltämisen myötä.

    Lisäksi vuosi sitten hinnat eivät juuri kannustaneet viljelyyn samalla tavoin kuin nyt.

    Kanadan öljykasvisatoon on liittynyt epävarmuutta kuumuuden ja kuivuuden takia.

    Viime vuonna kotimaassa rypsi- ja rapsisato jäi pienimmäksi yli neljäänkymmeneen vuoteen. Tänä vuonna lasku kääntyy Luken mukaan nousuun viljelyalan kasvun myötä.

    Viime vuoteen verrattuna satoa voidaan saada kaksinkertainen määrä. Kymmenen vuoden keskisadosta jäädään silti vielä kolmannes.

    Yhteensä rypsiä ja rapsia tulisi ennusteen mukaan 48 miljoonaa kiloa. Pelkästään jo suurin ostaja käyttää vuodessa 130 miljoonaa kiloa.