Maitoseminaarissa puolustettiin pieniä: ”Pienillekin maitotiloille pitäisi luoda kehityspolkuja eteenpäin”
”Nykyisellä sukupolvenvaihdostahdilla maitotilojemme määrä alkaa vuonna 2025 kakkosella, kun niitä viime vuoden lopussa oli vajaa 5 000.”
Laiduntava lehmä on lahja luonnon monimuotoisuudelle. Kuva: HANNU RAINAMOMaitotilojen määrän nopea lasku ja keskikoon kasvu puhuttivat PI-maitoforumin paneelia Helsingin Karjalatalolla perjantaina.
Pitäisikö maitoa tuottaa tasaisesti koko Suomessa vai keskittyykö tuotanto lopulta muutamalle harvalle jättitilalle, keskustelun vetäjä, MT maatalouden päällikö Laura Ruohola haastoi panelistit miettimään.
Jättitiloja ei edes ryhdytty pohtimaan, mutta rakennekehitys mietitytti.
Maidontuottaja ja Tuottajain Maidon hallituksen puheenjohtaja Päivi Ylä-Outinen Lappeenrannasta piti tilakoon kasvua hyvänä. Hän kuitenkin huomautti, ettei kaikilla ja kaikkialla ole mahdollisuuksia isoihin yksiköihin.
”Pienillekin tiloille pitäisi luoda kehityspolkuja eteenpäin”, Ylä-Outinen totesi.
Erikoistutkija Olli Niskanen Luonnonvarakeskuksesta muistutti hajautetun tuotannon merkityksestä huoltovarmuuden kannalta. Esimerkiksi kuivuus koettelee harvoin koko maata.
Niskanen huomautti, että monessa muussa maassa pienten tilojen tuotannolle haetaan lisäarvoa brändin kautta.
”Maaseudun elinvoima vaatii mieluummin enemmän kuin vähemmän tiloja”, totesi myös ProAgria Keski-Pohjanmaan erityisasiantuntija Heikki Ojala. Maatila työllistää melkoisen ketjun eri alojen tekijöitä.
”Maaseudun elinvoima vaatii mieluummin enemmän kuin vähemmän tiloja.” Heikki Ojala
Entä mistä löytyy tiloille jatkajia? Ongelma on yhteinen koko Euroopassa, Monika Wohlfarth saksalaisesta markkinatutkimuslaitoksesta ZMB:stä kertoi.
Ojala totesi, että nykyisellä sukupolvenvaihdostahdilla maitotilojemme määrä alkaa vuonna 2025 kakkosella, kun niitä viime vuoden lopussa oli vajaa 5 000.
Ruohola kysyi panelisteilta, miksi koulutettu nuori yrittäjä lähtisi ”alalle, jota kaikki haukkuvat ja jossa on aloittaakseen otettava muutama miljoona velkaa”.
”Rahan takia”, Ojala totesi. Yleisö nauroi, mutta Ojala korosti, että kannattavuus on kaiken a ja o. Sitä osalta maitotiloja löytyy edelleen, vaikka osalla menee huonosti.
”Halua ja kykyä nuorilla kyllä on”, Ojala vakuutti.
Ylä-Outinen korosti, ettei pelkkä kannattavuuskaan riitä. Nuoret arvostavat vapaa-aikaa, joten lomitusjärjestelmän täytyy toimia ja ammattitaitoista työvoimaa löytyä.
Kaikesta huolimatta panelistit uskovat suomalaisen maidontuotannon tulevaisuuteen.
”Niin kauan kuin meillä on suomalaisen kuluttajan lompakko puolellamme, ei ole hätää”, Ojala sanoi. Kuluttajan luottamusta ei saa rikkoa.
Ylä-Outinen muistutti, että elinkeino on lähtenyt oma-aloitteisesti ja vapaaehtoisesti ratkomaan monia asioita ennen kuin niitä on edes vaadittu. Hiiliviljelyä harjoitetaan jo laajasti ja eläinten hyvinvoinnin eteen on tehty ja tehdään paljon.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
