Viimeinen viljojen rikka-ainepannaan vesistöjen lähellä
Mcpa:ta sisältäviä torjunta-aineita on voinut tähän saakka käyttää vesistöjen lähellä ilman rajoituksia. Muut viljojen rikkakasvien torjunta-aineet ovat menneet kieltoon aiemmin. Raja on vedetty 25 metriin vesistöstä.
Päätös koskee kaikkia mcpa:ta sisältäviä torjunta-aineita, myös keskusliikkeiden ja nettikaupan markkinoimia kolmen tehoaineen Trio-valmisteita.
Ratkaisu perustuu mcpa:n todettuun vaarallisuuteen vesieliöille, kertoo ryhmäpäällikkö Kaija Kallio-Mannila Tukesista.
Mcpa-valmisteiden käytön kiristäminen tuli esille viljelijöille järjestetyn kasvinsuojeluaineiden käyttäjäkoulutuksen yhteydessä.
Tukes ei ole tiedottanut muutoksesta, mutta se on ollut luettavissa Tukesin nettisivuilla. Samoin torjunta-aineiden edustajat tietävät asian ja neuvojille on lähetetty tietoa.
Proagrian toimittamaan ja tänä vuonna painettuun Peltokasvien kasvinsuojelu 2012 -oppaaseen muutos ei ole kuitenkaan ehtinyt.
Mcpa:lle määrätty rajoite tarkoittaa samalla sitä, ettei viljoilla ole lupa käyttää alle 25 metrin päässä vesistöstä minkäänlaisia rikkojen kemiallisia torjunta-aineita. Vain kasvukauden ulkopuolella käytettävä glyfosaatti sallitaan.
Päätös mcpa:n vesistörajoituksista annettiin tammikuussa ja on todennäköistä, että maininta puuttuu useimmista torjunta-aineastioista.
Voidaanko niitä edelleen käyttää vesistöjen varren pelloilla?
Kallio-Mannilan mukaan päätös koskee kaikkia mcpa:ta sisältäviä torjunta-aineita, myös aiemmin ostettuja, vaikka myyntipakkauksessa ei mainita asiaa.
Oston jälkeen muuttuvat määräykset ovat ongelmallisia viljelijöille. Tarkastuksissa tiloja on saatettu huomauttaa tällaisissa tilanteissa, mutta sanktioita ei tiettävästi ole määrätty, Kallio-Mannila sanoo.
Tukesin mukaan viljelijöiden tulee seurata aktiivisesti torjunta-aineiden käytölle asetettavia uusia määräyksiä.
Kallio-Mannilan mukaan vesistörajoitusten määräytymisperusteisiin on tulossa muutoksia lähivuosina mahdollisesti jo ensi talvena, kun siirrytään vaarallisuusperusteisesta menettelystä riskinarviointiin.
Riskiarviointi on käytössä useimmissa EU-maissa ja unioni suosittelee sitä kaikille jäsenmaille.
Vaarallisuus tarkoittaa aineiden vahingollisuutta vesieliöille sellaisenaan, kun riskiarvioinnissa otetaan huomioon myös vesiin kulkeutuvan tehoaineen määrä.
Uudistus tulee muuttamaan myös etäisyysvaatimuksia. Kallio-Mannila arvelee, että osalla aineista vesistörajoitusten metrimäärä voi pienentyä, osalla taas kasvaa.
Kallio-Mannilan mukaan ensi vaiheessa riskit arvioidaan tuulen mukana kulkeutuvan aineen määrän ja myrkyllisyyden perusteella.
Myöhemmin arviointia tarkennetaan EU:ssa kehitetyillä ja käytössä olevilla pinta- ja salaojavesien valuntamalleilla.
Suuri osa torjunta-aineiden jäämistä kulkeutuu vesistöihin tuulen mukana.
Suomessa riskiperusteisiin rajoituksiin siirtyminen on viivästynyt resurssipulan takia. Vasta tänä talvena ehdittiin käydä läpi kaikki markkinoilla olevat yli 350 torjunta-ainetta ja laskettiin tarvittavat suojakaistat tuulikulkeuman ja vesistöriskien perusteella.
Kallio-Mannila ei uskalla sanoa varmasti, ehditäänkö uusi järjestelmä ja uudet suojaetäisyydet ottaa käyttöön jo tulevan talven aikana.
Tukes lupaa keskustella menettelystä eri osapuolten, myös viljelijöiden kanssa ennen sen ottamista käyttöön.
Arviointimenetelmän muuttamista on keskusteltu vuosia. Vesistörajoituksissa on tukeuduttu aineiden vaarallisuuteen vesieliöille, kun muutakaan ei ole ollut käytettävissä.
VEIKKO NIITTYMAA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
