Peuranpää pakkasessa ja banaanikärpäsiä purkissa – lukion eläinlääketieteen linja tutustuttaa alan koko kirjoon

Turun yliopistolta saaduilla banaanikärpäsillä on tarkoitus tehdä risteystyskokeita. Purkkeja pitelemässä toista vuotta Ruoveden lukiossa opiskelevat Maria Pulli (vas.), Pihla Manninen ja Fanny Mattila.  Kuva: Rami Marjamäki

Pöydällä komeilee muovinen koiran luuranko ja purkeissa kuhisee banaanikärpäsiä.

”Ketkä ovat lähdössä Kokemäen retkelle, laittakaa nimi listaan”, huikkaa opettaja Aulikki Laine.

Meneillään on eläinlääketieteen oppitunti Ruoveden lukiossa. Tammikuisen päivän ohjelma on hieman tavallisuudesta poikkeava, koska paikalla on vieraita Maaseudun Tulevaisuudesta.

Toki sisällä luokassa vietetään muutenkin aikaa, mutta yhtä lailla voitaisiin olla hirvimetsällä, navettavierailulla, tutustumiskäynnillä Tarton maatalousyliopistossa Virossa tai varjostamassa kunnaneläinlääkäriä.

Siis mitä ihmettä? Varjostamassa kunnaneläinlääkäriä, ei kai täällä vakoilemaan opetella?

Ei sentään. Kyse on opintojaksosta viralliselta nimeltään CEL07. Opintojakson tavoitteena on antaa opiskelijoille käytännön esimerkkejä eläinlääkärin työstä. Käytännössä opiskelija on viikon ajan seuraamassa eläinlääkärin työtä ensimmäisen opiskeluvuoden jälkeisenä kesänä.

Tampereelta lukion takia Ruovedelle muuttanut Anniina Jokela haluaa eläinlääkäriksi. Haaveena on oma klinikka. Käsissään Jokela pitelee muovista koiran luurankoa. Kuva: Rami Marjamäki

Abiturientti Anniina Jokela, 19, oli viikon eläinlääkäri Jenni Jarkon mukana Ruovedellä. Viikko oli ikimuistoinen; Jokela kävi esimerkiksi navetassa elämänsä ensimmäistä kertaa.

”Sain osallistua tiineystarkastusten tekemiseen ja yhden lehmän leikkaukseen. Lisäksi autoin hammaskiven poistossa, ja viikon aikana oli myös yksi eläimen lopetus. Opin myös, että lehmää ei pidä lähestyä edestä, vaan sitä pitää ohjata sivulta. Näin koko kirjon eläinlääkärin ammatista”, Jokela kertoo.

Siitä eläinlääketieteen linjalla onkin kyse: nähdä, mitä eläinlääkärin työ käytännössä on ja olisiko se juuri sitä, mitä itse haluaa ”isona” tehdä.

”Opiskellakseen eläinlääketieteen linjalla ei tarvitse tietää haluavansa eläinlääkäriksi”, korostaa Laine, joka on linjan vastuuopettaja.

Eläinlääketieteen linja sopii nuorelle, jota kiinnostaa esimerkiksi mikrobiologia, bioteknologia, eläinten parissa työskenteleminen, fysioterapeutin työ tai ihmislääketiede.

Ruoveden lukio on tarjonnut eläinlääketieteen opintoja neljä vuotta, joista Aulikki Laine on opettanut kaksi.  Kuva: Rami Marjamäki

Laine muistuttaa yhteishakuapaikkoja pohtiville yhdeksäsluokkalaisille, että itseään kohtaan ei tarvitse aina olla ankaran tavoitteellinen. Opintojen ja koko elämän suunta voi matkan varrella muuttua. Pääasia on, että on unelmia, joita kohti mennä.

On hyvä muistaa, että eläinlääketieteellinen linja ei ole automaattinen pääsylippu yliopisto-opintoihin, vaikka opintoihin kuuluu pääsykoevalmennuksen opintojakso sekä Tarttoon että Helsinkiin.

Tampereelta lukion takia Ruovedelle muuttanut Jokela haluaa eläinlääkäriksi. Haaveena on oma klinikka.

”Tykkään eläimistä ja harrastan ratsastamista. Haluan tietää, miten eläimiä voi auttaa, koska ne eivät itse osaa kertoa.”

Nyt Jokelalla on edessään on pääsykokeet sekä Tarton että myöhemmin keväällä myös Helsingin yliopistoon.

Jos ovet eläinlääketieteelliseen eivät aukene, Jokelalla on varasuunnitelma: opinnot kauppatieteiden parissa kiinnostavat muun muassa siksi, että eläinlääkärin pitää itse osata laskuttaa töistään.

Toista vuotta Ruovedellä opiskelevaa Maria Pullia kiinnostaa työ kunnaneläinlääkärinä.  Kuva: Rami Marjamäki

Maria Pulli, 17, Jyväskylästä haluaa eläinlääkäriksi ja opiskelee siksi toista vuotta Ruovedellä.

Kymmenen vuotta ratsastusta harrastanutta Pullia kiinnostavat lehmät ja hevoset ja mahdollisesti työ kunnaneläinlääkärinä. ”Heistä on pula”, hän perustelee.

Myös klinikkatyöskentely ja pieneläinten hoitaminen kiinnostavat.

Pulli tutustui eläinlääkäriasemalla kahdeksannen ja yhdeksännen luokan työelämään tutustumisjaksoilla kissojen ja koirien hammassairauksiin, jotka kiinnostavat häntä.

”Näin hampaita poistettaessa, miten tarkkaa jälkeä piti osata tehdä. Operaatioiden jälkeen näki heti, miten puhdas eläimen suu on. Opin noiden kahden viikon aikana paljon lisää eläinlääkärin työstä. Oli hienoa päästä seuraamaan niin hyvän eläinlääkärin ja hoitajien työtä. Tuli sellainen olo, että haluaisin itsekin olla joskus yhtä hyvä.”

Purkkien banaanikärpäset on saatu Turun yliopistolta ja niillä tehdään risteytyskokeita, Laine kertoo.

Paikalliselta metsästysseuralta puolestaan on saatu peuranpää, joka odottaa pakkasessa. Aikanaan se leikataan auki anatomian tunnilla.

Seura on antanut tutkittavaksi myös muun muassa hirvensilmiä ja ottanut oppilaita mukaan hirvijahtiin. Viime syksynä saalis jäi saamatta, mutta edellisenä syksynä lykästi ja opiskelijat pääsivät mukaan avaamaan ja käsittelemään ruhoa.

Opiskelijat ovat päässeet myös koiranäyttelyihin seuraamaan, mitä eläinlääkärin tehtäviin tuollaisessa tapahtumassa kuuluu.

Erilaisten yhteistyökumppaneiden merkitys eläinlääketieteen linjalle on kullanarvoinen.

Vierailut maatiloilla, yrityksissä ja yliopistoissa näyttävät, mitä eläinlääkärin ammatti ja sen opiskeleminen käytännössä ovat.

Ulkopuolisia luennoitsijoita käy muun muassa Korkeasaaresta ja eläinsuojeluyhdistyksistä, Laine kertoo.

Varsinaista valmista opintomateriaalia ei ole. Laine suunnittelee kurssirungon ja alkaa sitten koota sopivaa materiaalia ja suunnittelee tuntien sisällön.

Hevosten anatomiaa opiskellaan muun muassa pienosmallien avulla.  Kuva: Rami Marjamäki

Ruoveden lukio on tarjonnut eläinlääketieteen opintoja neljä vuotta, joista Laine on opettanut kaksi.

Vuosittain tulee noin kymmenen uutta opiskelijaa eri puolilta Suomea. ”Oulu, Mikkeli, Seinäjoki, Turku, Espoo”, Laine luettelee nuorten kotipaikkakuntia.

Sasky-koulutuskuntayhtymään kuuluvan Ruoveden lukion vetovoimaa lisää lukion ratsastuslinja, jossa on mahdollisuus suorittaa koulu- ja esteratsastuksen kursseja. Eläinlääketieteen linjan voi yhdistää ratsastuslinjan opintoihin eli ne voi suorittaa yhtä aikaa.

Kolmas erikoislinja Ruovedellä on urheiluvalmennuksen linja, jolla voi opiskella muun muassa elektronista urheilua.

Ruoveden lisäksi eläinlääketieteen opintoja tarjoavat Kannuksen ja Parikkalan lukiot.