Maitotilojen pieni koko syö kilpailukykyä
Suomen maitotilat ovat edelleen merkittävästi pienempiä kuin kilpailijamaissa. Pienemmän koon vuoksi suomalaistilojen kilpailukykykään ei yllä vertailumaiden tasolle, sillä pieni tilakoko nostaa yksikkökustannuksia.
Tämä selviää Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen MTT:n tutkijoiden Sami Ovaskan ja Anna-Maija Heikkilän tekemästä vuodet 2001–2011 kattavasta vertailusta.
Pelkkä tilakoko ei selitä tuotantokustannusten eroa. Vertailumaissa kustannukset ovat myös samankokoisilla tiloilla alemmat kuin Suomessa.
Sekä Suomessa että Ruotsissa maitotilojen keskikoko kaksinkertaistui vuosina 2000–2012. Ruotsalaistiloilla oli tosin jo lähtötilanteessa saman verran lehmiä kuin Suomessa vuonna 2012, keskimäärin 29.
Ovaska ja Heikkilä vertailivat suomalaistilojen tuottoja ja kustannuksia vastaavien tilojen lukuihin Ruotsissa, Tanskassa, Alankomaissa, Saksassa ja Puolassa. Yksikkökustannusten ero oli huomattava.
Ovaskan mukaan vertailumaita korkeammat kustannukset Suomessa aiheutuvat työstä ja koneista.
Suuren maitotilan pienempi yksikkökustannus johtuu tutkijoiden mukaan pääosin pienemmistä työkustannuksista tuotettua maitokiloa kohti.
Korkeiden tuotantokustannusten lisäksi Suomessa korkeita ovat tilityshinta ja tuet. Kustannukset kuitenkin syövät tilityshinnan ja tukien tuoman hyödyn.
Myös eläinten hyvinvointiin ja ruokaturvallisuuteen liittyvän EU-lainsäädännön noudattaminen maksaa. Niiden vaikutus on sekä Suomessa että useimmissa vertailumaissa alle 1,5 prosenttia.
JUHANI REKU
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
