Robotti nosti maitomäärää hollantilaistilalla: "Lehmäkohtaisesti lähes kaksi litraa lisää vuorokaudessa – Emme tehneet mitään muutosta rehustukseen"


Maissisäilörehu ja nurmisäilörehu muodostavat appeen perusosan. Kuva: Visa Vilkuna

Fan Noojens pudotti lypsylehmien määrän noin sataan, kun maitokiintiöiden tilalle tuli fosforikiintiö. Kuva: Visa Vilkuna

Kuiva rapsiolkisilppu on oivallinen kuidun lähde ja pötsin virkistäjä. Kuva: Visa Vilkuna

Tilan 80 peltohehtaarista on maissilla vain parisenkymmentä hehtaaria, rehuyksiköistä noin puolet saadaan maissista. Laakasiiloon säilötty maissisäilörehu ja nurmisäilörehu muodostavat appeen perusosan, jota terästetään markkinoilta saatavilla elintarviketeollisuuden jakeilla sekä väki- ja valkuaisrehuilla.

Erikoisena lisänä appeessa on lähes puutikkuja muistuttava rapsiolkisilppu, jota ostetaan murskattuna ja paalattuna pienehköissä muovitetuissa paaleissa. Isännän mukaan kuiva kuitu tekee hyvää lehmien ruuansulatukselle ja ruokahalulle. Hieman laiha ape ja mukava väkirehulisä robotilta pitävät lehmät virkkuina.

Parisen vuotta sitten tilalle hankittiin ruokintapöydälle robotti, joka puskee appeen parin tunnin välein lähemmäksi lehmiä. Fan Noojens on vieläkin yllättynyt kuinka nopeasti robotti kuolettaa itsensä.

"Emme tehneet mitään muutosta karjamme rehustukseen eikä eläinaineksessa tapahtunut juuri mitään muutoksia. Lehmäkohtainen maitomäärä kuitenkin nousi lähes kahdella litralla vuorokaudessa, kun ruokintapöydällä oli aina apetta saatavilla", Noojens muistelee.

Isännän mukaan Hollannissa luovuttiin maitokiintiöistä muutama vuosi sitten. Tämän tilalle tuli lantamäärästä laskettavat fosforikiintiöt. Tämä aiheutti sen, että Noojensit joutuivat hävittämään karjastaan lähes kolmanneksen.

Aiemmin kaksi lypsyrobottia olivat kapasiteettinsa äärirajoilla, mutta noin sadan lehmän lypsystä robottipari selviää tosi mukavasti. Toki fosforikiintiöitä olisi ollut mahdollista ostaa ja näin pitää lehmäluku ennallaan, mutta isännän mukaan se tuskin olisi ollut kannattavaa. Toisaalta karjamäärän kasvattaminen tai edes pitäminen entisellään olisi tuonut pian eteen kolmannen robotin hankinnan.

"Kyllähän tässä järjestelmässä muna munaan vaihdettiin. Tärkeintä näyttää olevan, että byrokratia saadaan pyörimään", Fan Noojens sanoo tuskastuneena.


Tilan pihatossa käytetään kuivikkeena lannasta separoitua kuiva-ainetta. Navetan alla on noin 4 000 kuution vetoinen lietelantasäiliö. Hollannin EU-sääntöjen mukaan navetan alla oleva säiliö on suositeltava ratkaisu. Urakoitsija käy tilalla 12 viikon välein separoimassa lietelannan. Viiden tunnin työstä urakoitsija kirjoittaa noin 1 000 euron (alv 0%) laskun.

Kuivikkeeksi tulevan jakeen kosteus on noin 15 prosenttia. Nestemäinen ja typpipitoinen nestejae siirretään separoinnin yhteydessä ulkosäiliöön. Lähes vesimäisen notkea jae on isännän mukaan erinomaista tavaraa nurmelle sijoitettuna. Kasvuvaikutus on selkeästi parempi kuin käsittelemättömällä lietteellä. Kesän mittaan, useammassa erässä nurmihehtaari saa noin 60 mottia tätä kasvuvoimaa.

Lihakasvattamoon lähtevät vasikat lähtevät tilalta parin viikon ikäisinä. Noojensin mukaan virkusta sonnivasikasta saa jopa sata euroa, mutta lehmävasikan hinta on naurettavan alhainen, vain kymmenen euroa. Belgian sinisellä siemennetyn lehmän sonnivasikasta on mahdollista saada jopa 240 euroa.


Tila on mukana viljelijöiden kehittämässä järjestelmässä, joka pyrkii viemään oikeaa maataloustietoa lasten ja nuorten keskuuteen.

Tilakoon kasvun myötä moni hollantilainen on vieraantunut maataloudesta lähes tyystin. Enää ei ole mummoloita, joissa lehmiin ja nykypäivän maatalouteen voisi tutustua. Noojensin tilalla käy vuosittain kymmeniä ryhmiä lähialueen lastentarhoista ja alakouluista.