Syysviljan talvehtiminen on riskejä täynnä
Syysviljojen talvehtiminen riippuu pitkälti tulevista säistä, palvelupäällikkö Pasi Nummela Pro Agria Länsi-Suomesta sanoo. Tällä hetkellä routaa ei ole Lounais-Suomessa lainkaan, ja kasvustoja suojaava lumikerroskin on pitkälti sulanut.
Osa ojista on tulvinut peltojen puolelle sateiden ja sulamisvesien takia. Toisaalta syysviljoja ei nyt märimmillä lohkoilla kasva, koska sateisen syksyn takia vain kuivimmille pelloille päästiin kylvämään.
Lisäksi sula maa on läpäissyt hyvin vettä, joten isoja lammikoita ei ole syntynyt.
Koko maassa syysviljoja saatiin kylvöön hyvin vähän, ruista 27 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin ja syysvehnää 12 prosenttia vähemmän. Edellisvuoteen verrattuna pudotus on vielä suurempi.
Syysviljan talvehtimisen kannalta parasta olisi, että maa ensin routaantuisi ja sitten tulisi lumi. Näin vilja ehtii valmistautua lepoon.
Pahin vaihtoehto olisi nyt se, että pitkän lämpimän jakson jälkeen tulisi kovia pakkasia ilman suojaavaa lumipeitettä, Nummela sanoo.
Hyvä ei ole sekään, jos uusi lumi tulee sulaan maahan. Se on talvituhosienille otollinen tilanne.
Oman lisänsä riskeihin tuovat uudet, satoisat keskieurooppalaiset lajikkeet, Nummela sanoo. Ne ovat herkempiä äärioloille.
SATU LEHTONEN
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
