Valkoposkihanhien pelloilta karkottamiseen on myönnetty uusia poikkeuslupia – tappolupia ei herunut: ”Tutkimustietoa tehokkuudesta ei ole olemassa”

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset maksoivat vuonna 2023 yhteensä noin 3,37 miljoonaa euroa korvauksia rauhoitettujen eläinten aiheuttamien vahinkojen korvaamiseksi. Suurin osa korvauksista kohdistui itäisen Suomen valkoposkihanhivahinkoihin. Kuva: Markku Vuorikari

Varsinais-Suomen Ely-keskus on myöntänyt poikkeuslupia valkoposkihanhien karkottamiseen vakavien viljelyvahinkojen estämiseksi. Karkotusluvat koskevat 54 tilaa, jotka sijaitsevat pääosin Pohjois-Karjalassa.

Viime vuoden tapaan poikkeuslupia ei myönnetty valkoposkihanhien kuoliaaksi ampumiseen vaan poikkeusluvilla valkoposkihanhia saa vain karkottaa sellaisilla menetelmillä, jotka eivät vahingoita lintuja.

Kevätmuuttokaudella myös kovaäänisten karkotuskeinojen kuten paukkupatruunoiden käyttö on kielletty lintujen pesimärauhan turvaamiseksi. Kovaäänisten äänipelotteiden käyttö on kiellettyä myös siksi ettei kovaäänisen karkottamisen vaikutuksia muulle linnustolle tunneta riittävästi.

Luonnonvarakeskuksen Hanhipelto-hankkeen tutkimustulosten mukaan valkoposkihanhien karkottaminen paukkupatruunoilla on yhtä tehokasta kuin kuoliaaksi ampuminen. Tutkimuksen perusteella vahingoittamattomien karkotusmenetelmien käyttö on katsottu muuksi tyydyttäväksi ratkaisuksi kuoliaaksi ampumiselle.

Tiedotteessa todetaan, että lintujen kuolettava ampuminen voi olla jonkin verran tehokkaampaa joissakin tilanteissa tai paikoissa, mutta tutkimustietoa aiheesta ei ole.

Ely-keskusten tiedotteen mukaan aktiivinen karkottamista voidaan tehdä lintujen lähestymisen, käsilaserien, koirien, Birdalert-karkottimien ja paukkupatruunoiden avulla. Eri menetelmien yhdisteleminen on tehokasta, ja vähentää hanhien laidunnusta nurmipelloilla. Tiedotteessa kuitenkin todetaan, että toiminta vaatii organisoitua, päätoimista ja jatkuvaa karkottamista sekä hanhien valvontaa suhteellisen rajatulla alueella auringonnoususta auringonlaskuun.

Karkottaminen toimii parhaiten silloin, kun valkoposkihanhet voivat karkotetuksi tultuaan siirtyä ruokailemaan alueelle, jolla ne eivät aiheuta vakavaa vahinkoa ja jossa saatava ravinto on hanhille erityisen houkuttelevaa.

Kokonaisvaltaisessa ratkaisussa karkotustoimien lisäksi hanhille osoitetaan niille houkuttelevia ja levähtämiseen ja laiduntamiseen soveltuvia lintupeltoja, joilla hanhet voivat ruokailla rauhassa ilman häirintää.

Suomen kautta muuttavat valkoposkihanhet levähtävät ja laiduntavat arktisella muutollaan pääosin itäisen Suomen pelloilla. Suurina parvina levähtävät ja laiduntavat valkoposkihanhet aiheuttavat vakavaa vahinkoa viljelyksillä. Vahingot kohdistuvat erityisesti rehunurmiin ja oraisiin. Luonnonsuojelulain mukaan rauhoitettujen lajien tahallinen häirintä erityisesti muuton aikaisilla tärkeillä levähdysalueilla on kielletty.

Tällä hetkellä voimassa on 66 poikkeuslupaa, jotka koskevat 319 tilaa. 35 tilalla on voimassa vuonna 2022 myönnetty poikkeuslupa valkoposkihanhien ampumiseen. Viime vuoteen verrattuna poikkeuslupia on haettu suhteellisen vähän. Poikkeuslupaa ehtii vielä hakea Aluehallinnon asiointipalvelun kautta.