Saksa investoi tuuli- ja aurinkosähköön tasatahtia - Suomi pitäytyy tuulivoimassa

Saksassa tuulta ja aurinkoa on valjastettu tasatahtia sähkön tuotantoon, kun Suomi suosii tuulivoimaa. Kuva: Kuvitus: Juho Leskinen

Suomeen suunnitellaan miljardi-investointeja tuulivoimaan. Sen sijaan aurinkopaneelien ja -sähkön kehittäminen on edelleen lapsipuolen asemassa, vaikka paneeleja asennetaan ahkerasti.

Aurinkosähkön mahdollisuudet kannattaisi käyttää hyödyksi, sanoo professori Bruno Burger Fraunhofer Institutista Saksasta.

Fraunhofer kokoaa ja julkaisee verkossa lähes reaaliaikaista tietoa sähkön tuotannosta ja kulutuksesta Saksassa.

Burger pitää sähkönverkon ja -tuotannon tasapainon takia suotavana, että tuulivoimaa ja aurinkopaneeleita on asennusteholtaan suurin piirtein yhtä paljon. ”Onko suhde 50/50 tai 40/60, sillä ei ole suurta väliä.”

Saksassakin on Burgerin mukaan menty tuulivoima edellä. Aurinkopaneeleja puuttuu noin 15 gigawatin edestä. Se on noin puolitoista kertaa niin paljon kuin Suomen keskimääräinen sähkön kulutus.

Laskelma perustuu siihen, että tuotetun sähkön ylijäämä pyritään pitämään pienenä. Kovilla tuulilla ja aurinkoisina päivinä osa energiasta jää käyttämättä tai myynnistä joudutaan maksamaan.

Saksa tuki aiemmin runsaskätisesti ensin bioenergiaa ja sen jälkeen tuulivoimaa ja aurinkosähköä, kun ydinvoimasta päätettiin luopua. Kaikki kolme myös kehittyivät nopeasti. Bioenergian tuotannon kasvu tyrehtyi viitisen vuotta sitten, mutta tuulivoimaloita ja aurinkopaneeleita on rakennettu entiseen tapaan, vaikka tukea ei enää makseta.

Suomessa tuulivoiman investoinnit käynnistyivät nopeasti tukevan tuen ansiosta ja rakentamistahti jatkuu, vaikka tukea ei enää makseta uusille hankkeille. Tuulivoima on tällä hetkellä kilpailukykyinen ja investoinnit ovat kannattavia ilman tukea, toteaa ylitarkastaja Tatu Pahkala työ- ja elinkeinoministeriöstä.

Aurinkovoimaa ja bioenergiaa ei juuri tuettu ja niiden kehitys on ollut vaatimatonta.

Pahkala uskoo, että tuulivoima säilyttää asemansa ja voimaloihin investoidaan merkittävästi lähivuosina. Aurinkosähkön investoinnit jäävät pitkälti alaan vihkiytyneiden aktiivisuuden varaan.

Saksassa merkittävä virstanpylväs saavutettiin vuonna 2017, kun päästöttömästi tuotetun sähkön määrä ylitti fossiilisilla polttoaineilla tuotetun. Ydinvoima lasketaan tässä päästöttömäksi energiaksi.

Ero on sen jälkeen kasvanut päästöttömän eduksi, ja hiilellä, öljyllä ja maakaasulla tuotetun sähkön määrä on jatkanut laskuaan.

Muutos on edelleen nopeaa. Tuulivoima on ohittanut tänä vuonna ruskohiilen sähköntuotannossa ja noussut tärkeimmäksi sähkötuotantomuodoksi.

Saksa on Suomen tavoin pitkä maa.

Tuulivoiman tuotanto on keskittynyt pohjoiseen ja kulutus taas etelään. Merituulivoimalat sijaitsevat Itämerellä ja Pohjanmerellä. Se vaatii mittavia investointeja sähkönsiirtoon ja voimalinjoihin, ja siirrossa on pullonkauloja.

Aurinkopaneeleja on rakennettu paremmin vastaamaan kulutusta. Painotus on etelässä Baijerissa.

Aurinkovoimalat ovat Saksassa Suomea kannattavampia. Kuluttajat maksavat sähköstä noin 30 senttiä kilowattitunnilta. Verkkoon myydystä sähköstä saa 10 senttiä.

Suomessa hinnat ovat 12–13 senttiä ostettaessa ja 3–5 senttiä myytäessä.

Myyntihinta on niin pieni, että rakennusten katoille tai maahan sijoitettavat aurinkopaneelit mitoitetaan yleensä oman käytön mukaan myös Saksassa.

Saksassa on käytössä 1,5–1,7 miljoonaa aurinkovoimalaa. Vuosittain rakennetaan ehkä 100 000 voimalaa lisää. Aurinkovoimalan hinnat ovat pudonneet nopeasti, mikä lisää kiinnostusta.

Burgerin mukaan investointihaluja on kumpaankin. Yksityishenkilöt ovat valmiina investoimaan ja rahoittamaan ympäristön kannalta myönteisiksi koettuja omia aurinkohankkeita. Pääomia on käytettävissä jopa runsaskätisemmin kuin yhtiövetoisissa suurissa tuulivoimalahankkeissa.

Tuottovaatimuksissakin on iso ero.

Pienissä voidaan tyytyä 2–3 prosentin tuottoon, kun isoissa hankkeissa haetaan kymmentä prosenttia.

Aurinkovoimaa ei ole varaa sivuuttaa Saksassa, kun varaudutaan ilmastonmuutokseen, Burger linjaa.

Esimakua saatiin vuosi sitten, kun kesä oli poikkeuksellisen kuuma. Uusiutuvan energian tuotanto jäi huomattavasti koko vuoden keskiarvoa pienemmäksi, kun tuulta ei juuri ollut.

Lisäksi kuumuus kiusasi perinteistä sähköntuotantoa, kun jokivesien lämpö nousi eikä laitosten jäädytysteho riittänyt. Kuivuuden takia jokivedet olivat alhaalla, mikä haittasi hiilen kuljetusta voimaloille.

”Niissä oloissa aurinkovoima on optimaalinen energialähde. Aurinkopaneeleita on kuitenkin liian vähän, jotta niillä voitaisiin kompensoida muiden energialähteiden vajausta.”