Kipsinlevitykselle luvassa jättipotti kolmelle vuodelle

Kipsiä levitettiin elokuun lopulla 2016 Liedon Savijoelle perustetulla Save-hankkeen koealueella. Kuva: Veikko Niittymaa

Ympäristöministeriön käynnistämä vesiensuojelun tehostamisohjelma on tuomassa jättipotin kipsinlevitykselle.

Kolmivuotiseen hankkeeseen on varattu yhteensä 45 miljoonaa euroa, josta jopa puolet saatetaan käyttää laajamittaiseen kipsinlevitykseen ja kipsin vaikutusten arviointiin.

Ohjelmapäällikkönä reilu viikko sitten aloittanut Tarja Haaranen ympäristöministeriöstä arvelee tuoreeltaan, että jotain toimenpiteitä pystytään saamaan liikkeelle jo tänä vuonna.

Pääpaino on Saaristomeren valuma-alueella, jonka fosforipäästöjä pyritään rajoittamaan. Kipsin ohella määrärahaa on tarkoitus ohjata muun muassa rakennekalkituksen ja erilaisten kuitujen tutkimiseen, Haaranen kertoo.

Pääosa maatalouden määrärahoista käytetään kipsitutkimukseen ja kipsin laajamittaiseen levittämiseen varsinaissuomalaisille pelloille.

Fosforipäästöjä vähentävää hanketta hallinnoi Varsinais-Suomen ely-keskus.

Varsinais-Suomessa on menossa kipsin laajamittainen peltokoe Savijoella Liedossa. Haaranen pitää tärkeänä, että Save 2 -hanke sai rahoituksen ja seurantaa Savijoella voidaan jatkaa keskeytyksettä.

Kolmivuotinen kipsihanke on vasta alussa eikä tietoja muun muassa kipsin kuljettamisesta ja levittämisestä vielä ole.

Luonnolliselta tuntuu, että kipsi saadaan Yaran Siilinjärven tehtaalta, mutta hanke on niin suuri, että se joudutaan todennäköisesti kilpailuttamaan EU:n laajuisesti.

Levittäminen keskittyy tämän hetken tietojen mukaan alkusyksyyn, kun puinnit ovat ohi.

Kipsin talvilevitystä ei ole tutkittu ja kevätlevityksessä riskinä on, että viljat eivät orastu, jos kevät on kuiva.

Toiminnanjohtaja Paavo Myllymäki MTK Varsinais-Suomesta toteaa, että järjestö suhtautuu myönteisesti hankkeeseen ja kipsiohjelmasta kerrotaan kevään koulutuksissa, mutta mietittäviäkin kohtia on.

Kipsi ei nykytietämyksen mukaan paranna viljeltävien kasvien satoa kuin hyvin pieneltä osin. Aiemmin pelloille ei ole levitetty tuotteita, joilla ei ole parannettu viljelyn edellytyksiä, Myllymäki miettii.

Myllymäen mukaan viljelijät haluaisivat kipsin sijasta käyttää rakennekalkkia, joka vähentää samalla maan happamuutta. Rakennekalkin tukeminen on kuitenkin ongelmallista, koska se saatetaan tulkita valtiontueksi.

Hanke on vasta alussa eikä esimerkiksi tarvittavista kipsimääristä ole tietoa.

Suomen ympäristökeskus laski vuosi sitten, että kipsikäsittelyyn soveltuvia savimaita on hieman yli 100 000 hehtaaria Saaristomeren valuma-alueella.

Siten kipsiä voitaisiin levittää 30 000 hehtaarille vuosittain, mihin määrärahat nipin napin riittävät. Neljän tonnin kerta-annoksella se tarkoittaa yli sataa miljoonaa kipsikiloa vuodessa.

Määrä on niin iso, että kipsin kuljettamiseen ja levittämiseen tarvitaan syksyn sesonkiaikaan satakunta rekkaa ja kymmeniä levitysyhdistelmiä pariksi kuukaudeksi. Kuljetettavaa olisi parituhatta täysperävaunullista syksyssä.

Vesiensuojelun tehostamisohjelmaan on varattu 15 miljoonaa euroa kolmelle vuodelle, yhteensä 45 miljoonaa euroa. Siitä 25 miljoonaa käytetään maatalouteen.

Loppu 20 miljoonaa euroa menee muun muassa vesistöjen kunnostushankkeisiin, kaupunkien hulevesien hallintaan sekä hylky-teemaan ja mahdollisten öljyjen talteenottoon hylyistä.