Kutsumaton ruokailija voi sairastuttaa koko karjan

Nauta voi saada salmonellatartunnan bakteerin likaamasta rehusta tai juomavedestä.  Kuva: Kari Salonen

Suurin osa nauta-, sika- ja siipikarjatiloilla vuosittain todettavista salmonellatartunnoista on lähtöisin haittaeläimistä eli linnuista ja jyrsijöistä, muistuttaa Eläinten terveys ETT ry. Usein tartunta on peräisin haittaeläinten ulosteista, joita on päätynyt tuotantoeläinten juomaveteen tai rehuihin. Siksi kutsumattomia ruokailijoita ei pidä ehdon tahdoin houkutella eläinsuojiin tai rehuvarastoihin.

Paras tapa suojata vilja ja muut väkirehut haittaeläinten aiheuttamalta riskiltä on säilyttää ne suljetuissa varastoissa, joihin jyrsijät ja linnut eivät pääse. Jos varasto on päältä avoin, katossa ei saa olla rakenteita, joissa linnut voivat istua, ETT ohjeistaa.

Viljaa ostettaessa kannattaa tarkistaa, että vilja on varastoitu suljetuissa siiloissa ja haittaeläintorjunnasta on huolehdittu. Paras toimintatapa ETT:n mukaan on sopimustuotanto. Vähänkin epäilyttävissä tapauksissa on parasta käydä itse paikan päällä toteamassa tilanne ennen sitovaa ostopäätöstä ja viljan siirtoa.

Varastokuivureiden täyttösuppilot kannattaa peittää, kun varastokuivuria ei täytetä. Avoimeen täyttösuppiloon voi päästä lintujen ulosteita, jotka päätyvät viljan mukana siiloon ja likaavat koko viljaerän. Salmonella lisääntyy lämpimässä ja kosteassa siilossa, eikä sitä ETT:n mukaan todennäköisesti huomata viljasta ennen kuin salmonellatartunta todetaan viljaa syöneissä eläimissä.

Maahan karisseet rehut kannattaa siivota pois heti niin rehu- ja viljavarastoilla kuin murskeviljalaakasiilojen, -aumojen ja -tuubien lähistöltä. Näin kusumattomille vieraille ei ole tarjolla syötävää. Niin ikään kuivurin kippausmontun ympäristöön ja tasoille karissut vilja ja viljan esipuhdistusjäre on syytä siivota pois haittaeläimiä houkuttamasta.

ETT suosittelee, että varastojen ja tuotantorakennusten vierustoilla pidetään kahden metrin vyöhyke, jolla ei ole tavaraa tai kasvillisuutta eläinten suojapaikoiksi. Kova alusta kuten betoni, asfaltti tai tiukkaan poljettu sora on sopiva murskevilja-aumoille ja -tuubeille. Rakennusten seinustoilla voi olla nurmikko, kunhan se pidetään lyhyenä.

Jyrsijöiden torjunta-aineet ja merkkisyötit tekevät paremmin kauppansa, kun tarjolla ei ole viljaa tai muuta rehua, ETT muistuttaa.

ETT:n oppaita:

Haittaelaimiltä suojautuminen nautatiloilla

Haittaeläimiltä suojautuminen sikatiloilla

Haittaeläimiltä suojautuminen siipikarjatiloilla