Korona-aika on ollut kotimaisen lihan voittokulkua

Kotimainen liha on ollut suosittua korona-aikana, kun ruokailu on siirtynyt koteihin. Kuva: Kari Salonen

Kotimaisen lihan suosio on kasvanut kaikissa lihalajeissa kevään ja kesän aikana ja kotimaisuusaste on noussut 83 prosenttiin, ilmenee TNS Kantar Agrin tuoreesta liha- ja siipikarjabarometristä.

Huhtikuussa kotimaisuusaste käväisi jopa 86 prosentissa.

Barometrin mukaan kuluttajan kassiin päätyy nyt kotimaista. Lihan tuonti on vähentynyt 14 prosenttia tammi–heinäkuussa, mikä on 7 miljoonaa kiloa luulliseksi lihaksi muutettuna. Samaan aikaan lihan vienti on kasvanut 14 prosenttia.

Selkein muutos on sianlihassa. Viime vuonna sikaa tuotiin enemmän kuin vietiin ja nyt on toisin päin. Sianlihaa vietiin yli 23 miljoonaa kiloa, eniten Kiinaan, ja sianlihaa tuotiin 16,8 miljoonaa kiloa.

Myös naudan- ja siipikarjanlihan tuonti on vähentynyt, mutta ei yhtä dramaattisesti. Kokonaisuutena lihaa tuotiin kevään ja kesän aikana viitisen miljoonaa kiloa enemmän kuin vietiin.

Lihan kulutuksen alamäki on jatkunut ja lihaa kului noin prosentti vähemmän kuin vuotta aiemmin.

Siipikarjanlihan kulutus kasvaa tukevasti 3 prosenttia vuodessa, kun sian- ja naudanlihan syönti on hiipunut saman verran. Karitsanlihan menekki kutistui 13 prosenttia.

Korona-aika on vahvistanut jauhelihan valta-asemaa. Samoin makkara maistuu taas, ja leikkeleiden myynti kasvaa. Edulliset lihan osat käyvät kaupaksi, mutta lihan arvo-osien myynti on kärsinyt heikentyneestä taloustilanteesta.

Vaikka kulutus vähenee, lihan tuotantoa se ei ole hillinnyt ja alkuvuosi on menty kahden prosentin kasvussa. Sikaa ja broileria tuotettiin yli kolme prosenttia enemmän kuin vuosi sitten, kun naudanliha on runsaan prosentin miinuksella.

Kiinan-vienti tasapainottaa sikamarkkinoita. Alkuvuonna noin 15 prosenttia tuotetusta sianlihasta eli 2,3 miljoonaa kiloa kuukaudessa on päätynyt Kiinaan, Tilastokeskuksen tuorein kesäkuun ulkomaankaupan tilasto kertoo.