Miltä näyttää maidontuotannon tulevaisuus? Sitä pohtii ruotsalainen maitoyrittäjä Lars-Inge Gunnarsson MaitoSummitissa ja Sarkamessuilla Seinäjoella

Lars-Inge Gunnarsson on tehnyt pitkän uran jalostusorganisaatiossa.  Kuva: Skottorp Säteri AB

Ruotsalainen maitoyrittäjä Lars-Inge Gunnarsson saapuu puhujaksi Sarkamessujen yhteydessä järjestettävään uuteen toimialan huipputapahtumaan MaitoSummitiin 25.1. Seinäjoen Framille.

Gunnarsson avaa kuulijoille yrityksensä Skottorp Säteri AB:n johtamiskäytäntöjä sekä sitä, miten hän näkee maidontuotannon tulevaisuuden ja miten on kehittänyt omaa yritystään vastaamaan tulevaisuuden tarpeita.

Lars-Inge Gunnarsson on kokenut yrittäjä, joka on tehnyt pitkän uran jalostusorganisaation johdossa. Hän on ollut mukana rakentamassa Faban, Växa Sverigen ja Viking Danmarkin omistamaa Viking Geneticsiä ja hän toimi pitkään VG:n puheenjohtajana.

Skottorp Säteri AB on perheyritys, jossa omistajina ovat Lars-Inge ja hänen neljä lastaan. Yrityskokonaisuus koostuu maidon- ja lihantuotannon lisäksi kasvin- ja energiantuotannosta.

Skottorp Säterissä on neljä eri tilakeskusta, joista kolmessa on lypsylehmiä. Viljelyssä on 3 200 hehtaaria peltoa ja lypsyssä olevia lehmiä on yhteensä 1 500. Kaikki vasikat kasvatetaan omalla tilalla ja lihantuotantoeläimet mukaan laskettuna nautoja on kaikkineen noin 5 000. Tilojen keskituotokset vaihtelevat välillä 13 000 kg EKM – 10 800 kg EKM. Lypsylehmien päärotuna on holstein, ja mukana on muutama jersey, ruotsin punainen ja risteytyslehmä.

Skottorp Säterissä on neljä eri tilakeskusta, joista kolmessa on lypsylehmiä. Viljelyssä on yhteensä 3200 hehtaaria peltoa.  Kuva: Skottorp Säteri AB

Gunnarsson seuraa tarkasti tuotosseurannan eläinkohtaista dataa ja tila on mukana Euroopan Maidontuottajien (EDF) tuotantokustannusvertailussa. Eläinaineksen kehittämisen hän näkee erityisen tärkeänä. Tilan kaikki lehmävasikat genomitestataan. 30 prosenttiin siemennyksistä käytetään liharotua ja sukupuolilajiteltua y-vik -siementä sonnivasikoiden saamiseksi. Jalostusarvoltaan huonommille hiehoille käytetään alkioita. Parhaat eläimet siemennetään x-vik siemenellä lehmävasikoiden saamiseksi.

Ruotsissa lihan hinta on korkealla, ja Gunnarsson näkee lihantuotannon tukevan yrityksen taloutta hyvin. Liharotuna käytetään pääosin aberdeen angusta, terveysominaisuuksien ja poikimisten helppouden vuoksi. Parhaita sonneja käyttämällä tavoitellaan isoja kasvuja, ja tilan sonnivasikat ovatkin teuraskypsiä 16–17 kuukauden ikäisinä.

Tilalla on työntekijöitä kaikkiaan 35. Gunnarsson kehuu heidän olevan osaavia ja työhönsä sitoutuneita sekä halukkaita oppimaan uutta. Se helpottaa yrittäjien työtä.

MaitoSummitin lisäksi Lars-Inge Gunnarsson puhuu Sarkamessujen lavalla sekä perjantaina 26.1. että lauantaina 27.1.

Jutun kirjoittaja on Maitoyrittäjät ry:n toiminnanjohtaja.