Luonnonhoitopelto ei jatkossa katkaise pysyvää nurmea
Pysyväksi nurmeksi määrittely on tarkentunut ympäristötuen alaisten nurmien osalta.
Tätä ja menneitä vuosia tarkasteltaessa ympäristötuen luonnonhoitopelto tai suojavyöhyke katkaisee viiden vuoden tarkastelun. Pysyviä nurmia ei myöskään voi tulla ympäristötuen riista-, maisema- tai niittypelloista eikä 20-vuotisen erityistukisopimuksen piirissä olevista pelloista.
Ensi vuodesta alkaen luonnonhoitopeltonurmi ja suojavyöhykenurmi eivät kuitenkaan enää katkaise tarkastelujaksoa. Ekologisena alana ilmoitettava kesanto sen sijaan katkaisee tarkastelun.
Ekologista alaa voi ilmoittaa Varsinais-Suomessa, Uudellamaalla ja Ahvenanmaalla, koska näitä maakuntia koskee ekologisen alan velvoite.
Käytännössä pysyväksi nurmeksi pitää ensi kevään tukihaussa ilmoittaa nurmilohkot, jotka ovat olleet viisi vuotta nurmella muusta syystä, kuin luonnonhoitopeltona tai suojavyöhykkeenä.
Lohkon luokittelun pysyväksi nurmeksi voi kuitenkin estää, jos sen kylvää esimerkiksi viljalle tai ilmoittaa ekologisena alana ensi kevään tukihaussa.
Pysyväksi nurmeksi ilmoitetuilla alueilla saa edelleen viljellä muitakin kuin nurmikasveja. Ainoastaan siinä tapauksessa, että pysyvän nurmen määrä laskee liikaa koko maan tasolla, viljelijä saattaa joutua muuttamaan vastaavan määrän pinta-alaa pysyväksi nurmeksi.
Tuotannossa olevaa pysyvää nurmea voi viljellä ja satoa korjata normaalisti. Sitä voi lannoittaa ja sillä voi käyttää kasvinsuojeluaineita samoin kuin muillakin nurmilla. Sen voi muokata ja kasvuston uusia.
Natura-alueilla sijaitsevia pysyviä nurmia ei kuitenkaan voi ottaa muuhun käyttöön eikä niitä voi kyntää.
Osa pysyviin nurmiin liittyvistä kysymyksistä on edelleen selvittelyssä. Selvää tulkintaa ei ole esimerkiksi siitä, ketä nurmien säilyttämisvelvoite koskee, kun peltoa myydään tai vuokrataan tai se palautuu omistajalle.
Pääsääntöisesti pysyvälle nurmelle maksetaan samoja tukia kuin muillekin nurmille. Ympäristötuen lohkokohtaisten toimien käyttö pysyvällä nurmella on edelleen auki.
MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila pitää EU-tuomioistuimen tulkintaa nurmen statuksesta ”erikoisena episodina”.
”EU:ssa väitetään, ettei siitä aiheudu mitään ongelmia, mutta mikäli vanhat merkit pitävät paikkansa, tällaisesta statuksesta tulee vielä ongelmia”, maanantaina MTK-Pohjois-Suomen syyskokouksessa puhunut Marttila totesi.
Tavanomainen nurmenviljely, joka Pohjois-Suomen karjatiloilla on yleistä, uhataan asettaa pysyvien laidunten veroiseen asemaan. Marttila pelkää, että silloin pellon käyttö vaikeutuu.
”EU:n agenda on tehdä Suomesta reservaatti. Tuoreessa muistissa on vielä komission yritys kieltää kyntö turvemailla.”
NIKLAS HOLMBERG
SUVI NIEMI
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
