Puolet pois leipäviljojenvarmuusvarastoista
Valtioneuvosto antoi viime viikon torstaina varmuusvarastointia koskevan asetuksen, jossa leipäviljojen varmuusvarastoja alennetaan puolen vuoden elintarvikekäyttöä vastaavaksi. Tähän saakka varastot ovat kattaneet koko vuoden tarpeet.
Päätös tuli voimaan saman tien, mutta toimeenpanoon on varattu kolme vuotta.
Huoltovarmuuskeskus hoitaa varastojen pienentämisen normaalin varastojen kierrättämisen yhteydessä, toteaa kaupallinen neuvos Tomi Lounema työ- ja elinkeinoministeriöstä.
Varmuusvarastojen koko ja arvo eivät ole julkista tietoa.
Tiken tuoreimman viljataseen mukaan leipävehnää käytettiin satokaudella 2012–2013 elintarvikkeeksi 257 miljoonaa ja ruista 94 miljoonaa kiloa.
Lisäksi varmuusvarastossa on vajaa sata miljoonaa kiloa elintarvikkeeksi tarkoitettua ohraa ja kauraa. Kokonaispotti lienee 400 miljoonan kilon luokkaa.
Varastojen purkamisesta kertyvät tulot päätyvät valtion kassaan, Lounema toteaa.
Asetusmuutoksella varastomäärät pudotetaan karkeasti puoleen. Päätöstä on valmisteltu pitkään eikä sen pitäisi tulla kenellekään yllätyksenä, arvelee valmiusasiamies Juha Mantila Huoltovarmuuskeskuksesta.
Varmuusvarastojen pienentäminen tulee hoitaa vuoden 2016 loppuun mennessä. Pitkällä ajalla halutaan varmistaa, ettei purkaminen häiritse viljamarkkinoita.
Mantilan mukaan varmuusvarastoista on pitkäaikaiset sopimukset vilja-alan toimijoiden kanssa ja suuri osa viljasta on sijoitettu Suomen Viljavan siiloihin. Varastoja tuskin pystytään purkamaan kovin paljon vielä ensi vuonna, vaan se jää kahdelle seuraavalle vuodelle.
Varastojen purku lisää vehnän tarjontaa karkeasti 60 miljoonaa kiloa ja rukiin vajaat 40 miljoonaa kiloa vuosina 2015 ja 2016. Vehnällä lisäys voi tuntua hieman, mutta rukiilla kyse on tuonnin vähenemisestä.
Samassa yhteydessä muutettiin siemenviljan varmuusvarastoinnin ehtoja ja määriä. Varastossa pidetään vuoden 2016 jälkeen vain sertifioitua siementä, kun tähän saakka siiloissa on makuutettu myös lajikkeellista viljaa.
Siemenviljaa on pidetty varastossa leipäviljan tavoin vuoden tarvetta vastaava määrä. Tarkkaa lukua ei kerrota, mutta sertifioidun siemenen menekki on ollut 80 miljoonan kilon tuntumassa vuosittain.
Siemenviljan varmuusvarastot puolitetaan leipäviljan tavoin ja saattaa olla, ettei aivan edes puoleen ylletä.
Käytännössä sertifioidun siemenen varastot pidetään ennallaan, jolloin ne kattavat likimain puolet vuotuisesta siemenviljan kaupasta. Poistuma on lajikkeellista viljaa, Mantila toteaa.
Siemenviljan varmuusvarastointi on huomattavasti työläämpää kuin massaviljan. Lajikkeet vanhenevat nopeasti. Samoin siemenviljan varastointivaatimukset ovat huomattavasti leipäviljaa tiukemmat.
Mantilan mukaan sertifioidun siemenviljan varmuusvarastomäärissä ollaan aika ylärajoilla.
VEIKKO NIITTYMAA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
