Joka kolmas ruotsalainen pelkää ruokapulaa – elintarvikeyhtiöt huolissaan
Ruotsalaiset luottavat huonosti kotimaansa kykyyn ruokkia väestönsä eivätkä tiedä, miten itse voisivat vaikuttaa elintarvikeomavaraisuuteen. Kaksi alan yritystä on huolissaan kansalaisten näkemyksistä.
Lantmännenin ja Skånemeijerierin tutkimusten mukaan ruotsalaiset eivät juuri luota kotimaansa elintarvikehuoltoon. Kuva: Terhi Piispa-HelistenKriisitilanteen aiheuttama elintarvikepula huolestuttaa ruotsalaisia. Tämä tulevaisuuden uhkakuva ilmenee kahden ruotsalaisen yrityksen erikseen teettämistä tutkimuksista.
Joka kolmas ruotsalainen on huolissaan tulevasta elintarvikepulasta, ja puolet kansalaisista ei luota siihen, että kotimaan elintarviketuotanto pystyy tulevaisuudessa ruokkimaan koko väestön. Tämä selviää Skånemejerierin teettämästä tutkimuksesta.
Lantmännenin tutkimuksen perusteella kuusi kymmenestä on huolissaan siitä, ettei kotimainen ruoka riitä kaikille kansalaisille kriisitilanteessa. Joka neljäs ei usko, että itse voisi auttaa parantamaan Ruotsin omavaraisuusastetta. Toisaalta kaksi kolmesta haluaa tietää, miten kansalaisena voi myötävaikuttaa maan elintarvikeomavaraisuuteen.
Molemmat haastatteluihin perustuvat tutkimukset tehtiin kuluneena kesänä. Vastaajia oli kummassakin noin tuhat ja he olivat iältään 18–84-vuotiaita.
Lantmännenin laskelmien mukaan kestää jopa kymmenen vuotta rakentaa viljasta kolmen kuukauden varmuusvarasto.
Ruotsin elintarvikeketju tuottaa vain 50 prosenttia maassa syödystä ruuasta. Vastaava omavaraisuusaste on Suomessa 80 prosenttia ja Tanskassa 150 prosenttia.
”On pettymys maalle, jolla on niin hyvät edellytykset, että vain joka toinen suupala on ruotsalaista alkuperää”, sanoo tiedotteessa Lantmännenin toimitusjohtaja Magnus Kagevik.
Pettynyt on myös Skånemejerierin toimitusjohtaja Cecilia von Perglas.
”On ikävää, että luottamus Ruotsin elintarvikehuoltoon on matala. Erityisesti epävarmoina aikoina on tärkeämpää kuin koskaan ymmärtää sen merkitys maamme valmiudelle ja mahdollisuudet myötävaikuttaa vihreään siirtymään”, Perglas toteaa tiedotteessa.
Toisin kuin naapurimaissaan, Ruotsilla ei ole viljan, maatalouden tuotantopanosten tai muiden tarvikkeiden varmuusvarastoja.
Lantmännenin laskelmien mukaan kestää jopa kymmenen vuotta rakentaa viljasta kolmen kuukauden varmuusvarasto. Yhtiön mielestä tämä työ on aloitettava välittömästi.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
