Maajussi rakastui, suurtilallinen luopui luomusta: Nämä maatalousjutut kiinnostivat MT:n lukijoita eniten tänä vuonna

Heidän elämäntarinansa koskettivat. Kuva: Kai Tirkkonen, Jaana Kankaanpää, Anne Anttila, Taina Renkola, kuvankäsittely: Aatu Jaakkola

Viljelijöiden ajatukset ja elämäntarinat kiinnostivat kuluneena vuonna MT:n maatalousjuttujen lukijoita vähintään yhtä paljon kuin niin sanotut kovat uutiset. Toki myös esimerkiksi tilojen talouteen, metsäkatoasetukseen ja tukivalvontaan liittyvät jutut olivat luettuja, mutta viljelijän näkökulma näyttää olevan tärkein.

MT on seurannut Suomen suurimman peltoalan viljelijän Niko Ahlqvistin taivalta vuosia, ensin hänen päätöstään ryhtyä luomuviljelijäksi ja lopulta luomusta luopumista, kun byrokratiamittari tuli lopullisesti täyteen.

”Luomussa oli ja on paljon hyvää ja varmasti jotkut sillä pärjäävätkin. Mutta niin kauan kuin luomusta ei olla valmiita maksamaan enempää ja tarpeeksi, niin hyvä ajatus kaatuu omaan mahdottomuuteensa”, Ahlqvist totesi.

Luetuimpien kärkikolmikkoon nousi myös Suomalaisessa Maaseudussa julkaistu kahden merijärvisen veljeksen tarina. He tarttuivat maitotilan ruoriin alaikäisinä isänsä äkillisen kuoleman jälkeen.

”Luovuttaminen ei noussut missään vaiheessa esille. Palo työhön antoi vipuvartta myös jaksamiseen”, veljekset muistelevat parinkymmenen vuoden takaista elämänjaksoaan.

14-vuotias Oskari Pajunpää on kovasti kysytty työmies Kokkolasta, Suomalaisen Maaseudun juttu kertoo.

”Unelmoin omasta maatilasta. Sellaisesta jossa olisi sopiva määrä maata ja hyvä konekanta. Koneet ovat minun juttuni, joten niiden ympärille olisi haaveena rakentaa myös tulevaisuuden yritystoiminta”, hän kertoi haastattelussa.

Rakkaus kiinnostaa lukijoita aina. Kärsämäkeläinen vasikkakasvattaja Oskari Pulkkanen oli mukana Maajussille morsian -ohjelmassa viime vuonna, mutta sieltä sitä oikeaa ei löytynyt.

Ohjelman jälkeen Pulkkaseen otti yhteyttä naapurikunnan tyttö Fanni Ollila.

”Katsoin ohjelmaa, mutta en uskaltanut silloin kirjoittaa”, Ollila kertoo.

Marraskuussa suhdetta oli takana vasta runsas kuukausi, mutta tilanne tuntui lupaavalta.

Oulaistelainen eläinlääkäri Virpi Kruus kertoi Suomalaisen Maaseudun haastattelussa urastaan ja sen käännekohdasta. Hänen läheinen työkaverinsa teki itsemurhan.

Kollegan poismeno pysäytti ja muutti merkittävästi Kruusin tulevaisuuden suunnitelmia.

Ulkomaiden asiat kiinnostavat MT:n lukijoita. Paljon luettiin juttua Arlan ja ison ruotsalaisen maidontuottajan konfliktista, joka johti tilan konkurssiin.

Saksan Baijerissa valtava navettapalo aiheutti yli 140 naudan kuoleman ja noin 1,5 miljoonan euron vahingot. Palon epäiltiin saaneen alkunsa aurinkovoimalan invertteristä.

Maitokiintiöt ovat monessa maassa historiaa, mutta yksi länsimainen suuri maatalousmaa pitää niistä yhä kiinni: Kanada. Kun maidontuottajilta kysyy kiintiöistä Albertassa, ylistyssanat ovat vuolaita.

EU:n metsäkatoasetus ja sen vaikutus naudanlihantuotantoon oli yksi vuoden kuumista keskustelunaiheista. Asiaan liittyvä epävarmuus pysäytti investointeja ja herätti suurta huolta hiljattain investoineilla tiloilla.

Viljelijöiden jaksaminen on ollut viime vuosien iso huolenaihe. Sitäkin sivuttiin monessa MT:n jutussa.

Ähtäriläinen maidontuottaja Aki Syrjälä koki vakavan työuupumuksen noin seitsemän vuotta sitten. Takana oli iso investointi, kun tilalle oli rakennettu muutama vuosi aikaisemmin yhden robotin pihatto. Töitä tehtiin lähes kellon ympäri ja pikkulapsiarjesta koitettiin puolison kanssa selvitä.

Syrjälä sinnitteli vähillä yöunilla, kunnes eräänä iltana hän ymmärsi tarvitsevansa apua.

MT on seurannut maataloustuotteiden ja tuotantopanosten markkinoita tarkkaan ja tiiviisti. Vuoden ensimmäisessä markkinakatsauksessa pohdittiin, siirtyisikö kaasun hinnanlasku myös lannoitteisiin. Meni päivä ja Yara ilmoitti yli 200 euron hintojen laskusta. Edellisen vuoden lopulla hinnat olivat nousseet ennätyskorkeiksi yli tuhanteen euroon tonnilta.

Myös EU:n maatalouspolitiikan tulevaa suuntaa on pohdittu monelta kantilta.

Esimerkiksi monissa ilmastotoimissa on menty lujaa eteenpäin, mutta turvemaakysymys on ratkaisematta.

Huonot, vähällä viljelykäytöllä olevat turvepellot olisi järkevää poistaa maatalouskäytöstä tai muuttaa kosteikkoviljelyyn, MTK:n ilmastotiekartassa linjattiin. Nyt huonoja lohkoja pidetään EU:n tukijärjestelmän takia viljelyssä tai hoidetaan kesantona, koska muita vaihtoehtoja viljelijälle ei käytännössä ole.

Tammikuussa MT paljasti, että Venäjältä oli tuotu Suomeen miljoonien eurojen arvosta maatalouden raaka-aineita, muun muassa ammoniakkia, sodan aikana.

Suurimpia ammoniakin jalostajia Suomessa on norjalainen Yara. Yaran tehtaanjohtaja Teija Kankaanpää pohti MT:n haastattelussa, mikä on eettisesti oikein. ”Se, että valmistamme vähemmän lannoitteita, vai se, että pyrimme valmistamaan lannoitteita niin paljon kuin mahdollista turvataksemme ruuantuotantoa? Olemme ajatelleet asian niin, että se mitä voidaan tehdä, on yhä pitää yllä tätä ruokaketjua.”