Konekauppiaat toiveikkaina Helsingin konemessuille – maatalouskoneiden kysyntä on alkanut piristyä puintien jälkeen

MaatalousKonemessut järjestettiin viimeksi paikan päällä Helsingissä vuonna 2018. Kuva: Tapio Vesterinen

Maatalouskonekaupan isot toimijat ovat optimistisia. Helsingin maatalouskonemessujen odotetaan vetävän väkeä ja antavan vauhtia alkavalle ennakkomyyntikaudelle.

Suomalainen Maaseutu haastatteli viime viikolla isojen maatalouskonemyyjien edustajia tämän vuoden tilanteesta ja ensi vuoden näkymistä. Tämä vuosi jää viime vuotta vaisummaksi, mutta hintojen nousun takia alan liikevaihto päätynee aika lähelle viime vuotta.

Kauppiaat ovat vaitonaisia ensi vuoden näkymistä, koska epävarmuutta on paljon. Merkittävää kasvua ei odoteta mutta ei laskuakaan, ellei Ukrainan sota ala eskaloitua.

Kysyntä painottuu ehkä tämän vuoden tapaan peltoviljelykalustoon, kun suurimmat kustannuspaineet ovat kohdistuneet karjatiloihin, pohtii toimitusjohtaja Heikki Huotari Turun Konekeskuksesta.

Koneiden hinnat ovat nousseet tänä vuonna myös kesken vuotta. Ennen hinnat sovittiin vuodeksi, mutta nyt korotuksia on tullut pitkin vuotta, kertoo konekaupan johtaja Tapio Ärölä Hankkijalta.

Eniten ovat kallistuneet apevaunujen tapaiset koneet, joissa raaka-aineen, kuten teräksen, osuus loppuhinnasta on iso. Toisaalta traktorien hinnat eivät ole nousseet yhtä paljon.

Hintojen korotuspaine tuskin hellittää, vaikka esimerkiksi teräksen hintahuippu on ehkä ohitettu. Inflaatio on kiihtynyt ja hipoo kymmentä prosenttia EU-maissa, mikä nostaa työvoimakustannuksia, toteaa markkinointijohtaja Mikko Lehikoinen Agcolta.

Lehikoinen vastaa Valtran markkinoinnista Euroopassa ja Lähi-idässä. Eroja on alueittain ja tuotantosuunnittain. Puolassa inflaatio on kiihtynyt muita enemmän ja markkinatilanne on vaikea.

Viljatilat ovat selvinneet tukalasta vuodesta karjatiloja paremmin myös Suomessa.

Työkoneiden ja etenkin peltopuolen kaluston kysyntä on supistunut vähemmän kuin itsekulkevien koneiden myynti. Kiinnostus on vahvaa muun muokkauskoneissa, lannoitteenlevittimissä, älykkään viljelyn ratkaisuissa ja kasvinsuojelussa, kertoo kaupallinen johtaja Mikko Marttila Agritekiltä.

Tehostaminen on kaikkien huulilla.

Energian, lannoitteiden ja rehujen kallistuminen näkyy ja tuotantoa tehostaviin ratkaisuihin halutaan investoida, Marttila toteaa.

Vaikka karjasuojien rakentaminen on hiljentynyt, apevaunuihin on investoitu ja tehostettu tuotantoa, Marttila sanoo. Jaettu lannoitus ja paikkatiedon hyödyntäminen kiinnostavat entistä enemmän.

Puimurikaupan tämän kauden myyntiluvut eivät ole vielä valmiita, mutta viime vuoden 190 puimurin menekkiin ei ylletä, Ärölä sanoo.

Myyntijohtaja Matti Kallio Agco Suomesta arvelee, että kokonaismarkkina jää 100–150 puimuriin.

Ärölä ja Kallio odottavat puimureiden menekin pysyttelevän saman suuruisena myös ensi vuonna.

Uutta puimuria ensi syksylle miettivän ei kannata odottaa. Tehdas haluaa tilaukset lokakuun aikana, Agritekin Marttila kertoo.

Traktorimyynnissä odotetaan positiivista käännettä. Myynti on ollut alkuvuoden laskussa, mutta loppusyksyn ennuste povaa nollakasvua, Lehikoinen kertoo.

Lehikoinen arvelee, että ensi kevät näyttää vilkaalta traktorikaupassaa, mutta ensi syksy voi olla hiljainen, jos taloustilanne heikkenee yleisesti.

Lehikoinen luonnehtii Valtran kuluvaa vuotta vähintään tyydyttäväksi. Tuotanto-ongelmia on ollut ja takapihalla seisoo lähes valmiita koneita, mutta uudet mallit ja etenkin Q-sarja kiinnostavat. Tilauksia on tullut enemmän kuin vuosi sitten.

Veturina on Saksa ja myös muut Keski-Euroopan maat ovat myyneet hyvin. Suomi on Q-mallien tilauslistalla kymmenentenä. Suomen ensiesittely on konemessuilla.

Älymaatalous etenee vahvasti. Valtroista yli puolet on niin sanotusti älykkäitä ja samaa kertovat muiden traktorimerkkien edustajat. Muutos on suuri viiden vuoden takaiseen, Lehikoinen sanono.

Ensin älykkäitä ratkaisuja alettiin suosia Italian maataloustuissa. Ensi vuonna niin on koko EU:ssa.

Lehikoinen odottaa isoa kysyntää vanhan kaluston päivittämisessä. Työsarkaa riittää, sillä yli 90 prosenttia käytössä olevista traktoreista on perinteisiä. Eniten tekemistä lienee kuitenkin työkoneiden, kuten kylvökaluston, päivittämisessä. ”Siellä on valtava markkinapotentiaali.”

Pandemia, komponenttipula ja Ukrainan sota sekä kustannusten nousu ovat leimanneet kuluvaa vuotta ja monien maatalouskoneiden toimitusajat ovat venyneet 3–6 kuukaudesta kaksinkertaisiksi. Lähes vuoden toimitusajat eivät ole harvinaisia, kertoo Hankkijan Ärölä.

Vaikka toimitusaika on pitkä, asiakas ei joudu odottamaan koneita kauan. Myyjät varaavat tehtaan tilauskirjasta tuotantopaikkoja hyvissä ajoin ja tilaukset täsmentyvät kaupanteon myötä.

Konekaupan tukkoisuus on lisännyt käytettyjen koneiden kysyntää ja vaihtokonevarastot ovat tyhjentyneet. Käytettyjä toki saa, mutta etenkin halutut koneet viedään käsistä, konekauppiaat kertovat.

Ilmiö on sama koko Euroopassa. Käytettyjen traktoreita on tuotu vähemmän kuin ennen, Konekeskuksen Huotari toteaa.