Kolmas nurmisato on aina hieman riskirehua, toteaa erikoistutkija
Sinimailasella on mahdollista vähentää täydennysvalkuaisen käyttöä lehmien ruokinnassa, mutta Suomessa sitä vaivaavat talvehtimisongelmat.
Kolmannen sadon riskiä lisäävät etenkin märkä syksy ja nurmen pitkä kasvuaika. Kuva: Pekka FaliKolmen niiton strategialla saadaan nurmesta sulavin rehusato. Lisäksi silloin saadaan hyödynnettyä koko kesän lämpösumma, kertoo erikoistutkija Auvo Sairanen Luonnonvarakeskus Lukesta.
Sairanen puhui aiheesta Nurmet euroiksi -seminaarissa Iisalmessa huhtikuussa.
Kolme niittoa toimii yleensä eteläisessä Suomessa ja lämpiminä kesinä myös pohjoisemmassa. Niittokertojen valinta on kuitenkin tilakohtainen ratkaisu. Sairasen mukaan syysniitto voi olla hyvää rehua, tai sitten ei.
”Se on aina vähän riskirehua.”
Laaturiskiä lisäävät etenkin märkä syksy ja nurmen pitkä kasvuaika. On mahdollista, että kolmannen sadon tuotantovaikutus on huonompi kuin analyysit ennustavat. Syynä voi olla huonompi maittavuus.
Luken vertailukokeista ensimmäisessä lehmät söivät kolmannen niiton rehua yhtä hyvin kuin toisenkin mutta eivät d-arvon edellyttämällä tavalla. Toisessa kokeessa lehmät eivät syöneet kolmatta satoa hyvin, ja maitotuotos jäi niukaksi.
Kokoviljasäilörehujen syöntiä ja maitotuotosta saadaan parannettua palkokasveilla. Valkolupiinista ei kuitenkaan tätä hyötyä Luken tutkimuksen mukaan saa.
Sinimailanen toimii hyvin, ja sillä on mahdollista vähentää täydennysvalkuaisen käyttöä ruokinnassa, mutta Suomessa sitä vaivaavat talvehtimisongelmat. Luken tutkimuslohko ei jaksanut tuottaa toisena satovuonna.
”Joillakin tiloilla sinimailanen voi pärjätä suotuisilla lohkoilla. Mikäli rehua tulee, se on kelvollista lehmien rehua”, Sairanen tiivistää.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
