Jan Asplundin kalkitusvaunu ja lannoitteenlevitin ovat huollettuina valmiit kevään urakointisesonkiin. Erityisesti kalkitusaika ennen kylvöjä on vain viikon, parin mittainen ja siksi kiireinen. Kuva: Arto Takalampi
Viljan hinta kiritti kalkituksia, sanoo vöyriläinen koneurakoitsija
Vöyriläisen koneurakoitsijan Jan Asplundin kirjanpito yli 10 vuoden ajalta levitetystä kalkista vahvistaa, että viljan hyvä hinta kirittää kalkituksia, ja päinvastoin. Kalkituksen lisäksi Asplundilla on monipuolista ja laajamittaista peltourakointia ruotsinkielisellä Pohjanmaalla.Vöyri
Vöyriläinen koneurakoitsija Jan Asplund on luottanut täsmäviljelytekniikkaan jo yli 15 vuotta, ja järjestelmät ovat nyt käytössä kaikissa traktoreissa ja työkoneissa. Kylvökoneen ohjausjärjestelmä kommunikoi langattomasti linkin välityksellä koneen kanssa. Kuva: Arto TakalampiVöyriläinen koneurakoitsija Jan Asplund on tyytyväinen kalkituksen kehitykseen parin viime vuoden aikana Vöyrillä ja sen ympäristökunnissa. Tilaukset tehtiin ajoissa ja alueen peltoja kalkittiin ahkerasti.
”Erityisesti viime talvi oli erittäin hyvä ja levitysmäärämme kasvoivat selvästi aiemmasta. Olosuhteetkin olivat hyvät, kun maa oli roudassa eikä välillä satanut 30 sentin lumikaan haitannut kuin metsänreunoissa.”
Kalkin- ja kipsinlevitystä Asplund urakoi yhdessä veljensä Johanin kanssa Asplunds Entreprenad Ab Oy:n nimissä kahdella Bredalin kalkitusvaunulla. Toinen vaunu hankittiin vuosi sitten kipsinlevitykseen ja samalla varakoneeksi.
Yksistään viime talvena he levittivät kalkkia noin 5 500 tonnia. Yrityksen toimialue kattaa Vöyrin, Vaasan, Mustasaaren ja osin Maalahden.
Asplundin mukaan viime talven kalkitukset poikkesivat selvästi aiemmista siinä, että kalkkitilauksia tämän vuoden levityksiin tehtiin jo viime vuoden puolella. Normaalisti tilauksia alkaa sadella vasta, kun kalkitusvaunu on pellolla.
”Nyt työmaat pystyi suunnittelemaan etukäteen ja näin voi hoitaa samalla kerralla yhden alueen kalkitukset. Kun kauemmille pelloille ei tarvitse ajella edestakaisin, säästyy löpöä.”
”Erityisesti viime talvi oli erittäin hyvä ja levitysmäärämme kasvoivat selvästi aiemmasta.”
Asplundin arvion mukaan tavallista aktiivisempi kalkitus johtui sekä viljan hyvästä hinnasta että kalliista lannoitteista, joista halutaan kalkin avulla kaikki hyöty irti. Kalkituksen ja viljan hinnan välinen yhteys onkin selkeä.
”Olen kirjannut levitysmäärät vuodesta 2011 lähtien, jolloin aloitimme kalkitusurakoinnin. Kalkin levitysmääristä näkee selvästi, milloin viljan hinta on ollut hyvä ja milloin huono. Toivottavasti sama into jatkuu, mutta olen vähän huolissani syksystä, kun tukimaksatukset venyvät ja viljan hinta on laskussa”, hän pohtii.
Kalkista yli puolet levitetään talvella ja keväällä, ja kevätlevitys onkin vähitellen lisääntynyt. Aikaikkuna siihen on Asplundin mukaan kuitenkin varsin lyhyt, viikosta kahteen.
”Viljelijästä riippuen kalkki levitetään joko sängelle, joka sitten kevytmuokataan kultivaattorilla tai lautasäkeellä, tai pintaäkeen jälkeen, jolloin kalkki sekoitetaan peltoon normaaliäestyksellä.”
”Uskoisin, että jo tukiehtojenkin vuoksi sängen kevytmuokkaus tulee yleistymään”, hän arvioi.
Kevät on Asplundille kiireistä sesonkiaikaa. Kalkinlevityksen lisäksi hän urakoi omissa nimissään lannoitteen pintalevitystä, kasvinsuojeluruiskutuksia ja kylvöä sekä hoitaa pientä kasvinviljelytilaa. Hän urakoi päivätyön ohessa ottamalla sesongiksi virkavapaata.
”Keväturakointi alkaa nurmien ja syysviljojen pintalannoituksilla, sitten ovat vuorossa kalkitus ja kylvöt sekä syysviljojen ja lopuksi kevätviljojen ruiskutukset. Työt menevät osin päällekkäin, mutta hyvä suunnittelu auttaa.”
”Toisen sesongin muodostavat 2 viikkoa ennen ja viikon juhannuksen jälkeen tehtävät ruiskutukset”, hän sanoo.
Eniten urakointihehtaareja tulee kalkituksesta, noin 1 000–1 500, ja noin tuhat hehtaaria lannoituksesta ja ruiskutuksesta.
”Viljelijästä riippuen kalkki levitetään joko sängelle, joka sitten kevytmuokataan kultivaattorilla tai lautasäkeellä, tai pintaäkeen jälkeen, jolloin kalkki sekoitetaan peltoon normaaliäestyksellä.”
Asplund otti käyttöönsä satelliittipaikannukseen perustuvan täsmäviljelyteknologian eli Trimblen ajo-opastimen jo vuonna 2008. Sen jälkeen hän on päivittänyt laitteistoa ja se on nyt kaikissa traktoreissa ja työkoneissa.
”Kun on tottunut vaikkapa automaattiohjaukseen tai lohkoautomatiikkaan, ei niitä ilman enää pärjäisi”, hän naurahtaa.
Lisäksi vaa’alla varustetussa Bredalin kalkitusvaunussa pystytään hyödyntämään pH-pohjaisia karttoja ja täsmäkalkitsemaan pellot niiden pohjalta. Asplund tarjoaa myös Yara N-sensor -urakointipalvelua lannoitteenlevityksen yhteydessä.
”Jo viime vuonna siihen oli aiempaa enemmän kiinnostusta ja ajoin paljon sensori päällä. Syynä on varmaan lannoitteiden korkea hinta, jolloin lannoitteita ei haluttu käyttää turhaan”, hän arvioi.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
