Lämpö kiritti nurmet kasvuun
Säilörehunurmet hyötyivät tänä vuonna lämmöstä, mutta kuivuus aiheutti monin paikoin ongelmia. Toisaalta paikallinen vaihtelu saattoi olla hyvinkin suurta, kertoo nurmituotannon huippuosaaja Anu Ellä Pro Agria Länsi-Suomesta.
Ellällä on hyvä tuntuma nurmituotannon alueellisiin eroihin, sillä hän kiertää paljon Suomea työnsä puolesta.
Kuivuuden myötä nurmisiemenseosten erot tulivat tänä vuonna hyvin selvästi esiin. Onnistuneet seokset takasivat sen, että kuivuuden pahimmat ongelmat eivät päässeet heikentämään kokonaissatoa, Ellä täsmentää.
”Erityisesti syväjuurisia kasveja kuten apilaa, sinimailasta ja ruokonataa sisältäneet seokset näyttivät mahtinsa.”
Toinen merkille pantava seikka kuluneessa kasvukaudessa oli nurmien kasvun jatkui pitkälle syksyyn.
”Harvoin näkee, että nurmi jatkaa kovaa kasvua vielä kolmannenkin niiton jälkeen. Nurmet tuottivat tavallaan 2,5 tai 3,5 satoa”, Ellä kertoo.
Monella tilalla onkin jouduttu miettimään, mitä viimeisen niiton jälkeen kasvaneelle nurmelle tehdään.
”Osa jätti sen pystyyn ja murskaa sen keväällä, osa murskasi syksyllä. Monella tilalla joudutaan miettimään niittostrategiaa uusiksi, jos tällaiset syksyt yleistyvät.”
Laitumet kärsivät kuivasta kesästä säilörehunurmia enemmän, koska laitumelle tyypilliset lajit ovat herkempiä kuivuudelle kuin säilörehunurmissa käytettävät lajit.
”Jos nurmessa oli runsaasti timoteitä, kasvusto kuivettui ja kasvu loppui syksyllä liian aikaisin.”
Mitään katovuotta laitumillakaan ei silti koettu, Ellä täsmentää.
JUHANI REKU
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
