Maitotilalla hätätilanne: Kuivuus vei säilörehun, se loppuu ennen joulua
Askolassa sijaitsevan maitotilan kulut ovat nousseet ainakin 86 000 euroa vuoden aikana. Rahaa ei rehujen ostamiseen yksinkertaisesti ole.
Osa karjatiloista joutuu syöttämään karjalle jo nyt säilörehua, koska laitumilla ei ole eläimille syötävää. Kuvituskuva. Kuva: Markku Vuorikari”Tämä on viimeinen hätähuuto. Lehmiltä loppuvat rehut jouluna”, sanoo maidontuottaja Petteri Ahokas Itä-Uudeltamaalta Askolasta. Kuivuuden takia takia rehusadot jäivät todella niukoiksi eivätkä laitumet kasva.
Jo nyt lehmille on jouduttu syöttämään tämän kesän satoa, Ahokas kertoo.
”Ensimmäinen sato on jo mennyt ja toisen sadon rehut ovat menossa kovaa vauhtia lehmien suuhun.”
Säilörehua uupuu noin puolen vuoden tarpeen verran ja vastaavan määrän ostaminen on taloudellisesti kannattamatonta, Ahokas sanoo. Vaihtoehdot ovat vähissä, joko tässä pitää laittaa lehmät pois, hän pohtii vakavana.
Ensimmäinen sato on jo mennyt ja toisen sadon rehut ovat menossa kovaa vauhtia lehmien suuhun.
Ahokkaalla on 40 lypsylehmän karja ja 50 hehtaaria omaa peltoa. Tilaansa hän on pitänyt vuodesta 2004 ja maataloudesta on kokemusta vielä pitemmältä ajalta. Koskaan ei ole ollut niin vaikeaa kuin nyt.
”Meillä on juhannuksen jälkeen satanut 28 millimetriä mutta paikoin täällä on satanut vain 11–15 millimetriä. Tähän päälle armoton helle ja nyt kylmä säärintama, joka käytännössä poltti mahdollisuudet kolmanteen rehusatoon.”
”Kun kävelen pellolla, niin nurmi on niin lyhyttä että tuskin kengänkärjet peittyvät. Peltoon laitetut kalliit tuotantopanokset menivät käytännössä hukkaan.”
Rehujen ostaminen lähitiloilta ei tule kysymykseen, koska ostettavaa ei ole. Pohjoisemmassa Suomessa kasvukausi on ollut edullisempi, mutta ostorehuihin ei ole nykyisessä taloudellisessa tilanteessa varaa. Polttoaine ja kaikki muut kallistuneet tuotantopanokset ovat ajaneet alueen kotieläintuottajat ahdinkoon.
Tähän vielä päälle se, että nautapalkkioiden maksatukset venyvät ensi vuoden puolelle, Ahokas lisää.
Vuodessa lannoitteet ovat kallistuneet 25 000 euroa, sähkö 15 000 euroa, polttoaineet 26 000 euroa ja rehut 20 000 euroa eli yhteensä 86 000 euroa, Ahokas laskee tilansa menoja huomauttaen, ettei laskelmassa ole ihan kaikki kulut edes mukana. Vastaavasti maidon hinta on noussut 45 000 euroa.
”Viime vuonna maatalouden yrittäjätuloksi jäi noin 30 000 euroa eli tappioille mennään.”
Peltoon laitetut kalliit tuotantopanokset menivät käytännössä hukkaan.
Ahokas ei ole yksin, vaan lähialueen muutkin kotieläintilat ovat suurissa vaikeuksissa. Tästä kertoo jo se, että urakointia tekevällä Ahokkaalla ei ole koskaan ollut niin vähän töitä kuin tänä kesänä. Mitään korjattavaa ei yksinkertaisesti ole ollut.
Askolan osuu keskelle erittäin vähäsateista kolmiota, joka muodostuu Hanko–Mäntsälä-tien eli valtatien 25 itäpuolesta, Loviisan läntisimmistä alueista ja Salpausselän eteläpuolesta.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
