Somehäirintä sai tilallisen asentamaan valvontakamerat ja nuoret ahdistumaan: "Osa oppilaista ei enää uskalla tunnustaa, että he ovat maatilalta"

Verkkohäiriköintiin ei tarvitse eikä pidä suhtautua välinpitämättömästi. Tutkimusnäytön perusteella verkossa tapahtuneella uhkauksella voi olla ihmisen hyvinvoinnille vakavampia seurauksia kuin fyysisessä maailmassa koetulla, kertoo sosiaalisen median asiantuntija Suvi Uski. Kuva: Jukka Pasonen

Sosiaalinen media on helpottanut yhteydenpitoa. Siitä on kuitenkin tullut myös häirinnän väline. Osa sortuu verkossa kiusantekoon, jolla on kauaskantoiset seuraukset.

Lapinlahtelainen Johanna Niskanen kulkee työssään jalostusasiantuntijana ja seminologina lähes päivittäin suomalaisilla lypsykarjatiloilla. Vapaa-ajallaan hän kirjoittaa maatalousaiheisia runoja.

Niskanen on saanut somessa työhönsä liittyen lukuisia asiattomia viestejä. Viesteissä on kirjoitettu uhkaavaan sävyyn ja nimitetty häntä muun muassa eläimiin sekaantujaksi ja rikolliseksi: "Sulla on skitsofreeninen ja kahtia jakautunut mieli – kissat ja koirat erikseen, nautaeläimet erikseen – se on aika vaarallista kuule – siinä voi käydä vielä todella huonosti."

Nettipoliisi neuvoi jättämään viestit huomiotta, ja niin Niskanen tekikin.

"Minua loukkaa, että joku äärimmäisen vihainen ääriajattelija voi lähteä syyttämään minua rikolliseksi, tunteettomaksi ja eläimiin sekaantujaksi, vaikka en ole koskaan pahaa eläimille halunnut", hän sanoo.

Niskaselle tärkeintä on, miten eläimiä on kohdeltu eläessä ja miten stressittömästi ne ovat kuolleet.

Luettuaan, että viestien lähettäjä on ollut kuuntelemassa eräässä tapahtumassa hänen runonlausuntaansa, pintaan nousi myös pelko.

Tilalleen Niskanen on hankkinut valvontakamerat ja kotona on myös laumanvartijakoira. "Silti tuntuu, että en ole enää turvassa kotonani."

Häirinnän kohteena oleminen on iso psykologinen stressitilanne, joka voi vaikuttaa uhrin fyysiseenkin hyvinvointiin, painottaa sosiaalisen median tutkija ja Someturvan toimitusjohtaja Suvi Uski. Häiriköinti ei edistä myöskään hyökkääjän agendaa.

"Vaikka ohjeena olisi olla välittämättä ja vaikka kaikki teot eivät täyttäisikään rikoksen tunnusmerkkejä, uhrin ei tarvitse ajatella, etteikö asia olisi vakava."

Somessa tapahtuvan kiusaamisen uhriksi joutuneet eivät kuitenkaan aina usko, että heillä on oikeuksia. Eivät, vaikka kiusaaminen täyttäisi rikoksen tunnusmerkit.

Madaltaakseen avun saamisen kynnystä Uski kollegoineen on luonut Someturva-verkkopalvelun. Hiljattain hän oli puhumassa verkkohäirinnästä Ruotsin hovissa.

"Tämä on räjähdysmäisesti kasvava ongelma. Koko maailma on ratkaisuissa vielä jäljessä."

Sosiaalisessa mediassa leviävä kritiikki on saanut tuottajia varpailleen. Osalle karjatilataustasta on tullut ylpeyden sijasta jopa häpeän aihe. MTK-Keski-Pohjanmaan toiminnanjohtaja Jan-Ove Nyman tapaa nuoria kokouksia kiertäessään.

"Osa oppilaista ei enää uskalla tunnustaa, että he ovat maatilalta", hän kertoo. "He pelkäävät kritiikkiä, mitä voivat saada. Jotkut ovat kritiikille herkempiä kuin toiset."

Maalittaminen ja häiriköinti on kuitenkin erotettava kriittisestä keskustelusta. Esimerkiksi maidontuotannon kritisointi ei itsessään ole häiriköintiä.

"Ihmisillä saa olla eri mielipiteitä, sehän on ihan hyvä", Nyman sanoo. "Ne voisi silti ilmaista hyvän maun mukaan. Viestittely voisi olla sellaisella tasolla, että saman asian voi sanoa kasvotustenkin. Henkilökohtaisuuksiin ei saa mennä."

Somessa kynnys huonompaan käytökseen madaltuu, Uski valottaa. Vuorovaikutuksesta puuttuvat psykologisesti tärkeät eleet, äänensävyt ja katsekontakti. Myös vuorokaudenaika vaikuttaa viestien sävyyn.

Sosiaalisten medioiden algoritmit suosivat voimakkaampia ilmaisuja. Kärjekkäisiin mielipiteisiin voidaan reagoida enemmän kuin neutraalimpiin.

Niskasessa häiriköivien viestien sävy on herättänyt muiden tunteiden ohessa sääliä.

"En ikinä koskaan milloinkaan voisi puhua tai kirjoittaa kenellekään noin rumasti, kuin minulle on kirjoitettu. Kauhistelen sen elämän vaikeutta, mikä tuollaisen kirjoittelun takana on. On varmasti vaikeaa elää noin syvästi vihaten", hän pohtii.

"Olen onnekas, kun minulla on enemmän rakkautta kuin vihaa elämässäni."

Jos koet joutuneesi häirinnän kohteeksi, saat tukea oikeudellista ja psykologista ensiapua verkossa osoitteesta www.someturva.fi . Tapauksia on ollut tähän mennessä 1 400, joista Someturvan arvion mukaan 63 prosentissa rikoksen tunnusmerkit ovat täyttyneet. Yleisimmät rikosnimikkeet ovat kunnianloukkaus ja yksityiselämää loukkaavan tiedon levittäminen.